Ministeri Virkkunen Espanjan Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksesta
19.08.2009
Opetusministeri Henna Virkkunen vastasi 14.8.2009 Jouko Skinnarin ja Jacob Södermanin kirjalliseen kysymykseen seuraavasti:
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Skinnarin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 647/2009 vp:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että Espanjan Malagan Aurinkorannikon koululle myönnetään sen hakeman lukiokoulutuksen järjestämislupa ja näin turvataan jatkossakin Aurinkorannikolla asuville suomalaisille nuorille yhtäläiset mahdollisuudet lukiokoulutuksen suorittamiseen kuin Suomessa asuville?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Lukiolain (629/1998) 3 §:n mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten.
Kyseisen lain 4 §:n mukaan edellä 3 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Jacob Södermanin avajaispuhe Suomen Wanhojen Tovereiden retkeilypäivillä 7.8.2009
07.08.2009
Suomen Wanhat Toverit Retkeilypäivät Hämeenlinnassa Perjantaina 7. elokuuta klo 14 Puheenjohtaja Jacob Söderman
Arvoisat kutsuvieraat! Hyvät Wanhat Toverit!
On ilo nähdä teidät näin lukuisina täällä Hämeenlinnan kauniissa historiallisessa kaupungissa, joka Aulangossa on kauneimmillaan. Toivottavasti tulette viihtymään täällä ja virkistymään hyvien ystävien seurassa. Hämeenlinnan Wanhat Toverit ovat, puheenjohtajansa Ossi Lapiston johdolla, työskennelleet määrätietoisesti sen puolesta, että retkeilypäivät onnistuisivat yhteistyössä järjestömme hallituksen ja toimitsijoiden kanssa. Loput onnistumisesta on meistä itsestämme kiinni.
Viimeisimmässä gallupissa puolueen kannatus oli hieman yli 19 % ja vasemmiston yhteinen kannatus alle 30 %. Vihreiden kannatus on noussut yli 12 % vaikka he ovat hallituksessa. Helsingissä vihreät ovat jo muutamissa vaaleissa saaneet osakseen suuremman kannatuksen kuin puolueemme. Se, että viime puoluekokouksessa remmiin astui uusi, nuorempi polvi, ei näytä muuttaneen puolueemme kannatuksen laskevaa trendiä. Mistä tämä johtuu?
Olemme aateperinnön vaalimiseksi järjestäneet kirjoituskilpailun, jonka tulokset julkaistaan myöhemmin tänään. Kirjoituskilpailu veti puoleensa lukuisia kirjoittajia. Sen taso muodostui hyväksi. Lukiessani kirjoituksia saatoin havaita että ennen vanhaan, ollessamme nuoria, puolueeseen liityttiin kolmesta syystä.
Espanjan Malagan Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutus
29.07.2009
Kansanedustajat Jouko Skinnari ja Jacob Söderman ovat 29.7. jättäneet seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien Espanjan Malagan Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutusta:
Eduskunnan puhemiehelle
Espanjan Malagan Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n hallitus on hakenut helmikuussa 2009 lukiokoulutuksen järjestämislupaa toistaiseksi 1.8.2010 alkaen opetusministeriöltä. Lukiolla on voimassa oleva väliaikainen lupa, jonka myönsi 2006 syksyllä opetusministeri Antti Kalliomäki ajaksi 1.8.2007–31.7.2010.
Voimassa olevan lukiolain (629/1998) mukaan lukiokoulutuksen myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Aurinkorannikon suomalaisella koululla täyttyvät molemmat ehdot erinomaisesti. Koulussa (perustettu 1991) opiskelee tällä hetkellä noin 220 oppilasta, joista 48 lukiossa, ja 2009 lukioon 1. vuosikurssille on ilmoittautunut 20 oppilasta. Tilat ovat asianmukaiset ja niiden laajentaminen on käynnissä. Opettajakunnan ammattitaito on korkea.
Aurinkorannikolla asuu pysyvästi tai tilapäisesti eri syistä noin 25 000 suomalaista. Heidän joukossaan on merkittävästi lapsiperheitä, joilla on sekä peruskoulu- ja lukiokoulutustarvetta kuten koulun ja lukion oppilasmäärät osoittavat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että Espanjan Malagan Aurinkorannikon koululle myönnetään heidän hakemansa lukiokoulutuksen järjestämislupa ja näin turvataan jatkossakin Aurinkorannikolla asuville suomalaisille nuorille yhtäläiset mahdollisuudet lukiokoulutuksen suorittamiseen kuten Suomessa asuvilla?
Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 2009
Jouko Skinnari /sd Jacob Söderman /sd
Häkämies: Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen rakennusalalla ei ongelmatonta
22.07.2009
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 620/2009 vp:
Onko hallitus tietoinen, että korruptionvastainen yhteistyöverkosto ja poliisiasiain neuvottelukunta ovat äskettäin kannattaneet käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa rakennusalalla esiintyvän korruption kitkemiseksi, ja jos näin on,
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Veropetokset on ongelma, jota vastaan tulee taistella. Sopivia petosten torjuntakeinoja valittaessa tulee kiinnittää huomiota sen lisäksi, että voidaan tietyn keinon avulla estää jokin erityinen veronkiertotapa, myös kustannushyötyyn (verotulojen lisääntyminen, verovelvollisille ja hallinnolle aiheutuvien kustannusten määrä, hallinnon mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen) ja oikeusvarmuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin.
Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen rakennusalalla ei ole ongelmatonta ja sen tehokkuus harmaan talouden vähentämiskeinona on epävarma. Verohallituksen työryhmän kesäkuussa 2006 valmistuneessa muistiossa työryhmän enemmistö katsoi, että menettelyllä saataisiin vuoden 2004 tasolla alv-kertymää lisättyä noin 130 miljoonaa euroa, kun taas vähemmistön mielestä kertymä voisi teoriassa lisääntyä 6-12 miljoonaa euroa, mutta järjestelmään liittyvien lisääntyvien veropetosmahdollisuuksien takia seurauksena voisi olla jopa kertymän pienentyminen. Toimenpiteen vaikutuksia ei voida rajata vain epärehellisiin yrityksiin, vaan se kohdistuisi verovelvollisiin yleisesti. Tämä monimutkaistaisi verojärjestelmää ja voisi vaikeuttaa kaikkien alan yritysten toimintaa.
Harmaa talous aiheuttaa jatkuvasti yhteiskunnalle merkittäviä tappioita muun muassa maksamattomien verojen ja perusteettomien tulonsiirtojen johdosta. Harmaan talouden on useasti esitetty olevan merkittävä ongelma etenkin rakennusalalla. Tämä ilmenee rakennusalan pitkissä aliurakkaketjuissa muun muassa pimeän työvoiman käytön sekä kuittikaupan muodossa.
Näiden ongelmien ehkäisemiseksi on ehdotettu siirtymistä käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään, millä tarkoitetaan sitä, että arvonlisäveron maksamisesta vastaa palvelun ostaja eikä sen myyjä. Rakennusalalla tämä tarkoittaisi, että arvonlisäverosta vastaisi aina rakennushankkeen pääurakoitsija, kun nykyisellään arvonlisäveron maksaa urakointiketjun lopussa oleva aliurakoitsija. Muutoksen myötä veron maksamatta jättäminen urakkaketjun myöhemmissä vaiheissa ei enää olisi mahdollista. Kyseinen järjestelmä on jo käytössä Alankomaissa, Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Esimerkiksi Itävallassa käännetyn arvonlisäveron käyttöönoton on arvioitu lisänneen vuosittaista arvonlisäverotuottoa noin 200 miljoonalla eurolla.
Oikeusministeriön asettama korruptionvastainen yhteistyöverkosto on todennut, että käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto lisäisi verotuloja, tervehdyttäisi taloudellista kilpailua rakennusalalla ja ehkäisisi erityisesti kuittikauppaan ja veronkiertoon liittyvää talousrikollisuutta. Korruptionvastainen yhteistyöverkosto on 2.6.2009 ehdottanut pikaista selvitystä asiasta. Myös poliisiasiain neuvottelukunta on 25.6.2009 peräänkuuluttanut käännetyn arvonlisäveron käyttöönottamista rakennusalalla mahdollisimman pian.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen, että korruptionvastainen yhteistyöverkosto ja poliisiasiain neuvottelukunta ovat äskettäin kannattaneet käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa rakennusalalla esiintyvän korruption kitkemiseksi, ja jos näin on,
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä?
Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Jacob Söderman /sd
Vehviläinen haluaa edistää pyöräilyä
23.06.2009
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 505/2009 vp:
Onko hallitus unohtanut hallitusohjelmaan kirjatun kevyen liikenteen kehittämisen, ja jos näin ei ole, mihin käytännön toimenpiteisiin hallitus aikoo lähiaikoina ryhtyä pyöräilyn edistämiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelmassaan 19.4.2007 hallitus lupasi liikennepolitiikassa tukea ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja, kiinnittää huomiota kevyen liikenteen väylien merkitykseen osana toimivaa liikennejärjestelmää sekä parantaa kevyen liikenteen olosuhteita. Yhtenä yksityiskohtaisista toimista mainitaan kevyen liikenteen toimintalinjojen laatiminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.
Hallituksen liikennepoliittinen selonteko annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2008 ja siinä esitettiin, että laaditaan toimintalinjat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 474/2009 vp:
Onko hallitus tietoinen siitä, että ottamalla alioikeuksissa annetut lausunnot videotallenteille voidaan hovioikeusmenettely tehdä nopeammaksi ja halvemmaksi ja siten vähentää huomattavasti asianosaisten oikeudenkäyntikuluja, aikooko hallitus ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin perusteluissa mainittujen puutteiden korjaamiseksi ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ruotsissa oikeudenkäyntimenettelyä hovioikeudessa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu valtiopäivien (riksdagen) 15 päivänä syyskuuta 2005 hyväksymällä lailla oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (Lag om ändring i rättegångsbalken; SFS 2005:683). Laki on tullut voimaan 1 päivänä marraskuuta 2008. Lain voimaantuloa on hidastanut se, että siinä hyväksytyt menettelyuudistukset ovat edellyttäneet sekä käräjäoikeuksien että hovioikeuksien varustamista huomattavalla määrällä uutta tekniikkaa. Esimerkiksi käräjäoikeuksien kaikkien 450 istuntosalin valaistus ja akustiikka oli rakennettava uudestaan todistelun uudenlaisen tallentamisen vaatimalla tavalla.
Uudistuksen myötä kaikissa käräjäoikeuksissa käsitellyissä asioissa todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen tai muun henkilön kuulustelusta tehdään kuva- ja äänitallenne. Todistelu otetaan hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaan tallenteelta ja käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta tekemää arviota saadaan hovioikeudessa muuttaa pelkästään tallenteen katselun perusteella ilman, että suullista todistelua otetaan hovioikeudessa uudestaan vastaan. Todistajia kuullaan henkilökohtaisesti uudelleen, jos ilmaantuu tarve esittää heille uusia kysymyksiä tai muun vastaavan syyn johdosta.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Tästä yliopistolaistahan on paljon puhuttu, ja nyt sen sisältö on lyöty kiinni. Minä toteaisin kuitenkin pienellä pettymyksellä sen, että 15 ja 24 §:ssä, kun on kysymys siitä, ketkä valitaan yliopiston hallitukseen ja myös Aalto-yliopiston hallitukseen, minusta nämä valintaperusteet ja -edellytykset ovat turhan tiukkoja. Mielestäni olisi ollut parempi niin, että olisi jätetty enemmän yliopistojen omaan ratkaisuun se, kuinka monta ulkopuolista valitaan ja kuinka monta ei. Minä olen ihan varma siitä, että esimerkiksi Lapin yliopistossa olisi voitu valita huomattavasti enemmän ulkopuolisia, kun taas Helsingillä on paljon sitä asiantuntemusta, jota tässä haetaan, jo omassa organisaatiossaan. Mutta näin nyt on tapahtunut.
Mutta nimenomaan Aalto-yliopistossa voi käydä niin, että opiskelijat jäävät hallituksen ulkopuolelle. (Ed. Vahasalo: He halusivat jäädä!) Minä pidän kyllä hyvin suurena erehdyksenä sitä, jos opiskelijoita ei oteta mukaan yliopistojen hallitukseen tai jollain tavalla liitetä hallituksen päätöksentekoon. Minun kokemukseni ainakin meidän yliopistojemme nykyopiskelijoista on se, että he ovat väkeä, joka suhtautuu myönteisesti sekä yliopistoon että opiskeluun. Oikeastaan tilanne on se koko Euroopassa, ja pidän hyvin tärkeänä, että he ovat mukana tässä päätöksenteossa. Minun kokemukseni mukaan nämä opiskelijapoliitikot ovat yleensä ne, jotka sitten vuosikymmenen kuluessa ottavat isänmaan johtoonsa, niin että en ymmärrä, miksei heille osoiteta vastuuta. Tämähän on vielä korjattavissa.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä, joka tässä nyt on käsittelyssä, on kysymys siitä, että meillä pannaan toimeen EU:n passiasetus. Tämä EU:n passiasetus ei vaadi lainkaan minkään sormenjälkirekisterin perustamista. Tämmöistä rekisteriä oikeastaan EU:ssa ei toivota perustettavan, ja nimenomaan esitettiin se epäily, että jos rekisterit perustetaan, niitä ruvetaan käyttämään toisiin tarkoituksiin kuin siihen syyhyn. Ruotsi, Tanska ja Saksa eivät sitä perusta, Ruotsi ja Tanska sen vuoksi, että nykyaikaisilla tietoturvamenetelmillä rekisteri ei ole turvallinen, vaan siitä voi saada sormenjäljet, joita pystytään nykyisin teknisesti väärinkäyttämään. Sormenjäljethän ovat oikeastaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa vielä enemmän lippu päästä erilaisiin jopa pankkitileihin käsiksi, ja sen vuoksi sitä pidetään maailmalla hyvin vakavana asiana.
Suomeahan sitovat tässä asiassa lukuisat kansainväliset sopimukset, joita perustuslakivaliokunnassa on tarkkaan selostettu, Euroopan ihmisoikeussopimus, sitten myös Euroopan neuvoston yleissopimus yksityisyyden suojelusta henkilötietojen automaattisen tietojenkäsittelyn osalta, perusoikeuskirjan 8 artikla ja tietosuojadirektiivi ja lukuisat ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot. Nykyään lähdetään siitä periaatteesta tietosuojassa, että jos kerätään henkilökohtaisia tietoja joistain ihmisistä tai kansalaisilta, niitä tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty. No, mistä tämä johtuu? Tämä johtuu siitä, että tässä avautuvassa internet- ja atk-maailmassa henkilökohtaisilla tiedoilla on suuri arvo ja merkitys ja niiden väärinkäytöksillä voidaan tuottaa ihmisen yksityissuojalle todella suurta vahinkoa. Sen vuoksi on kehittynyt hyvin vahva ihmisoikeusfilosofia tai -politiikka, jonka perusteella valiokunta päätyi sitten tähän lausuntoon, jonka me annoimme ja jossa oikeastaan idea oli se, että rekisteriä ei tulisi perustaa, ennen kuin se on täysin turvallinen, jollainen se ei nyt ole, ja ainakin sen käyttö olisi hyvin rajattua.
