Hyssälä ei hyväksy sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkia
18.09.2009
Jacob Söderman kysyi valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelussa 17.9.2009 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälältä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyruuhkien purkamisesta:
Jacob Söderman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä taas kysynyt näistä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan pitkistä käsittelyajoista. Te uskoitte keväällä, että tämä muutos, joka tehtiin vuonna 2008, tulisi voimaan täysimääräisesti. Kuitenkin nämä käsittelyajat ovat vähentyneet aika vähän. Vuonna 2008 käsittelyaika oli 16 kuukautta, tänä vuonna saattaa olla 15 kuukautta, tämän elokuun lopussa suma on noin 30 000 valitusta ja on käsitelty 500 enemmän kuin edellisenä vuotena. Eli käsittelyaika lyhenee hyvin hitaasti, eli tähän 6 kuukauden tavoitteeseen on pitkä aika. Kuitenkin tässä budjetissa sanotaan, että ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset lisäresurssit on tarkoitus poistaa vuoden 2010 päättyessä. Onko tämä nyt oikein viisasta?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Sitten täällä oli puhetta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta Somlasta. Siinähän on todella paljon tehty asioita, mitä ei tässä lyhyessä tv-ohjelmassa näytetty. On vaihdettu molemmat johtajat tämän vuoden alusta. Sen lisäksi on lakeja muutettu niin, että voidaan pienemmällä esittelijämäärällä ja pienemmällä juristimäärällä nopeuttaa sitä prosessia. Näitä prosesseja on tarkasteltu. Kaikki ne lisäresurssit ovat jokseenkin tulleet, joita lautakunta on esittänyt, plus sitten ruuhkanpurku vielä ensi vuodeksi ja ruuhkanpurkurahaa. Siellä on 4 000 asiaa nyt ratkaistu tänä vuonna tähän mennessä enemmän kuin viime vuonna, 4 000. Ja 6-8 kuukautta on se prosessi, jonka asiantuntijat sanovat, että pitää olla meidän kansallisten ja kansainvälisten säädössitoumusten takia. Emme voi siitä pienemmäksi mennä, koska joka välissä pitää asiakasta kuulla, hänellä on oikeusturva myöskin tässä prosessissa olemassa. Mutta on valitettavaa, että siellä on nämä ruuhkat. Minä en voi sitä hyväksyä, ja kaikki se työ, mitä meillä on käytettävissä, tehdään niitten ruuhkien purkamiseksi.
Brax lupaa kansallisen ihmisoikeusinstituution kuluvan vaalikauden aikana
17.09.2009
Jacob Söderman kysyi oikeusministeri Tuija Braxilta 16.9.2009 valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelussa seuraavasti kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta:
"Arvoisa puhemies! Minä olisin puhunut asiasta, jossa määrärahatarve on suhteellisen pieni, eli mahdollisen kansallisen ihmisoikeusinstituutin perustamisesta Pariisin periaatteiden nojalla. Tämä hankehan on ollut Suomessa keskusteltavana oikeastaan koko tämän vuosituhannen, ja nyt äskettäin te olette, kiitos siitä, asettanut tätä asiaa selvittämään korkeatasoisen työryhmän, jonka toimiaika päättyy ensi kesänä. Olisin tiedustellut tätä aikataulua. Nyt on nimittäin niin, että eduskuntavaalit ovat tulossa ja ehkä tuo 2011 budjetti on viimeinen oikeusministerin kannalta ainakin tässä yhteydessä. Nyt kun teillä on myönteinen asia siihen, niin mikä ajatus teillä on tämän instituutin perustamisen aikataulusta?"
Brax vastasi kysymykseen seuraavasti: "Ed. Södermanin kysymykseen: Hallitus ihmisoikeusselonteossa sitoutui tähän ed. Södermanin aloitteesta lähteneeseen ihmisoikeusinstituuttiin, ja se tarkoittaa, että ne päätökset ja perustaminen pitää saada tällä vaalikaudella eli ed. Södermanin hahmottelemassa aikataulussa, koska se on nimenomaan Matti Vanhasen toinen hallitus, joka sitoutui tämän instituutin perustamiseen, ja silloin aikataulu tulee sen mukaan."
Jacob Södermanin puheenvuorot ampuma-aselakiesityksen lähetekeskustelussa
15.09.2009
Lähetekeskustelu 10.9.2009
Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 106/2009 vp)
Jacob Söderman /sd: Herr talman! Jag skulle först vilja säga några ord på svenska. Det är ju väldigt många finlandssvenska jägare, reservofficerare och skytteföreningars representanter som har varit i kontakt med mig om det här lagförslaget och de flesta har ju varit väldigt kritiska. Jag tycker att det är väldigt positivt att ett sådant här lagförslag nu äntligen har kommit till riksdagen och den här kritiken som man nu har hört måste säkert noga övervägas i utskotten, och möjligen kan man hitta på sådana förändringar som gör det enklare för de här organisationerna att sköta sin viktiga uppgift.
Sipoonkorven suuri yhtenäinen metsäalue on säilynyt Sipoon kunnan ja puolustusvoimien ansiosta hämmästyttävän hyvin luonnontilaisena. Alue sijaitsee sentään aivan pääkaupungin porteilla, viime vuodenvaihteen alueliitoksen jälkeen osittain jopa Helsingin hallinnollisella alueella.
Sipoonkorpi on maisemaltaan jyrkkä- ja pienipiirteistä kallioiden, lehto- ja kangasmetsien sekä soiden ja purolaaksojen mosaiikkia. Alueelta löytyy myös hakamaita, metsälaitumia sekä hienoja kulttuurimaisemia.
Laajasti katsottuna samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös meren rannalla sijaitsevat Östersundomin lintuvedet, jotka ovat osa Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoa. Luonnoltaan ja lajirikkaudeltaan Sipoonkorpi on jopa monipuolisempi kuin Nuuksion kansallispuisto.
Helsingin lähialueilla paineet asuntorakentamiselle ovat kovat. Siksi Sipoonkorven tulevaisuus hienona luontoalueena pitää ratkaista nopeasti ja pysyvästi. Paras tapa on perustaa alueelle kansallispuisto, joka samalla vahvistaisi eteläisen Suomen luonnon monimuotoisuutta ja metsien suojelua. Puiston rajat tulee vahvistaa ensi tilassa.
Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi
09.09.2009
8.9.2009 käytiin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 105/2009 vp). Keskustelussa nousi esiin myös Jacob Södermanin ym. hallituksen esitykseen tekemä rinnakkaislakialoite. Alla Södermanin puheenvuorot.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viime vuosina antanut monta langettavaa ratkaisua useasti liittyen Suomen tarpeettoman pitkiin oikeudenkäyntiprosesseihin. 2000-luvulla ihmisoikeustuomioistuin on antanut 37 kielteistä ratkaisua ja pelkästään vuonna 2009 jo 9 kappaletta. Lienemme yksimielisiä siitä, että tämä on liikaa. Yksi syy on liian pitkien oikeudenkäyntien paljon aikaa vievä muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Hallitus esittää muutoksenhakuun jatkokäsittelylupajärjestelmää, joka sinänsä luultavasti toisi helpotusta nykytilanteeseen. Itse en usko, että tämä yksinään riittää.
Kansanedustaja Jacob Söderman on 8.9.2009 tehnyt allaolevan lakialoitteen oikeudenkäymiskaaren muuttamiseksi niin, että jatkossa käräjäoikeuksissa todistelutarkoituksessa kuultujen lausunnoista tehtäisiin videotallenteet, joita käytettäisiin hovioikeuksissa todistelun arvioinnin perusteena. Lakialoite, jonka ovat allekirjoittaneet myös kansanedustajat Ben Zyskowicz, Kimmo Sasi ja Tero Rönni, on rinnakkaisaloite hallituksen esitykseen muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 105/2009 vp). Videotallenteet ovat jo käytössä Ruotsissa. Aloitteen mukaan Ruotsin kaltaiseen järjestelmään siirtyminen mm. nopeuttaisi oikeudenkäyntiprosesseja, ja tarjoaisi näin parannusta nykytilanteeseen, jossa Suomi saa jatkuvasti oikeudenkäyntien pituuteen liittyviä langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.
LAKIALOITE
Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Eduskunnalle
Aloitteen pääasiallinen sisältö
Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen Eduskunnalle muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 105/2009 vp).
Aloitteessa esitetään lisäyksenä hallituksen esitykseen, että oikeudenkäyntimenettelyn tehostamiseksi käräjäoikeuksissa todistelutarkoituksessa kuultujen henkilöiden lausunnoista jatkossa tehtäisiin kuva- ja äänitallenne, jota hovioikeus käyttäisi pääkäsittelyssään todistelun uskottavuusarvioinnin perusteena. Mallia otettaisiin Ruotsista, jossa vastaavanlainen järjestelmä on jo käytössä (rättegångsbalken 1942:740, muutettu 2005:683).
Kolmen kunnan uudet kunnallisvaalit epäonnistuneen elektronisen äänestämiskokeilun jälkeen eivät saaneet kaikkia kansalaisia liikkeelle. Asiantuntijat keksivät heti, että se johtuu politiikkaan kyllästymisestä ja kesän vaalirahakeskustelusta.
Pääsyy asiaan oli mielestäni se, että kansalaisille olisi yksi äänestämiskerta riittänyt. Toisena syynä oli Kuntaliiton lakimiesten käsittämätön lausunto, jossa väitettiin, että uusien vaalien tulokset eivät voisi vaikuttaa laittomasti valituksi julistetun valtuuston tekemiin luottamushenkilövaaleihin. Harvinaisen huonosti perusteltu lausunto, eikä ajankohtakaan ollut hyvin valittu.
Uudet vaalit johtivat kahdessa tapauksessa muutokseen. Molemmissa tapauksissa voittaja oli pienellä marginaalilla hallituspuolue. Vihdissä Keskusta (siis puolue, jota eniten on röykytetty vaalirahakeskustelussa) voitti paikan paikalliselta kansalaisjärjestöltä.
Jacob Södermanin vastalause suomalaiselle eliitille
KASVATTAVA POTKU TAKAPUOLEEN
teksti Yrjö Rautio Apu 35 / 27.8.2009
Eliitti on valmis antamaan ulkopoliittisen vallan EU:lle ja turvallisuuspoliittisen vallan Natolle. Siksi se haluaa viedä presidentiltä loputkin valtaoikeudet.Vaalirahoitus lemuaa korruptiolle. Poliisin pitää tutkia se pohjia myöten, sanoo Jacob Söderman.
Kansanedustaja Jacob Södermanin (sd), 71, silmissä palaa yhä radikalismin kipinä, joka syttyi niihin 1960-luvun kiihkeinä vuosina. Pirullinen huumori välähtelee sanojen välistä.
Pitkät vuodet kansanedustajana, ministerinä, maaherrana, Suomen ja EU:n oikeusasiamiehenä eivät ole vieneet terävyyttä entisen nyrkkeilijän vasemmasta suorasta eivätkä tehoa entisen jalkapalloilijan potkujalasta. Siitä sai itävaltalainen kansanedustaja kerran kasvattavan potkun takamukseensa, nyt suomalainen poliittinen eliitti.
Eilen alkoi Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnallisvaalien ennakkoäänestys, joka jatkuu 1.9. saakka arkisin klo 9-20. Ennakkoon saa äänestää vain omalla paikkakunnalla. Ehdolla ovat samat ehdokkaat, jotka olivat ehdolla varsinaisissa, laittomiksi julistetuissa kunnallisvaaleissa. Ainakin Kauniaisissa äänestäjät olivat jo hyvin liikkeellä.
Hallituksen tulopuolen vuoden 2010 talousarvioneuvottelut saatiin eilen päätökseen. Hyviä uutisia kuluttajille olivat ruoan arvonlisäveron alennus 12 %, joka jatkuu heinäkuun 2010 alusta siten että se nostetaan 13 %, mutta samalla ravintolaruoan alv lasketaan samalla tasolle.
Alv:n kaikki korkokannat nousevat muutoinkin 1.7.2010 yhdellä prosentilla, mikä nostanee muita kuluttajahintoja. Toisaalta kunnallinen perusvähennys nousee, mikä on hyvä uutinen pienituloisille kuntalaisille, mutta hankala asia rahavaikeuksissa taisteleville kunnille.
SDP:n puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat julkisuudessa kilvan vastustaneet ruoka-alv:n laskemista, vaikka laki on jo säädetty. Rahat halutaan käyttää muulla tavoin pienituloisten hyväksi, joskus kunnallisen perusvähennyksen nostoon, joka siis osittain nyt on tapahtumassa, joskus kuntien rahoitustilanteen parantamiseen.
Saksan perustuslakituomioistuin julkaisi 30.6.2009 kannanottonsa siitä, millä edellytyksillä Saksan Liittotasavalta voisi liittyä Lissabonin sopimukseen. Tuomioistuin katsoi, ettei sopimus ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Sen mukaan Saksa voi myötävaikuttaa eurooppalaisen integraation rauhanomaiseen syventämiseen.
Muutamat sopimuksen artiklat – erityisesti 48,7 artikla – kuitenkin vaativat tuomioistuimen mukaan lain, jolla Saksan liitopäivien ja liittovaltuuston asemaa EU-asioiden käsittelyssä vahvistetaan. Laki on säädettävä ennen kuin sopimus saatetaan voimaan.
Artiklat, johon kannanotossa viitataan, koskevat erityisesti ns. Eurooppa-neuvoston mahdollisuutta yksimielisesti päättää, että asiat, joiden käsittely aikaisemmin ovat vaatineet Unionin jäsenmaiden yksimielisyyttä, siirtyisi määräenemmistöllä päätettäväksi.
Muutos tarkoittaisi sitä, että jäsenmaiden mahdollisuus käyttää asian kohdalla veto-oikeuttaan poistettaisiin. Uudet asiaryhmät siirtyisivät näin jäsenmailta Unionin päätettäväksi.
