On yleisesti tiedossa, että Suomi saa jatkuvasti oikeudenkäyntien pitkittymiseen liittyviä langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Merkittävä syy oikeudenkäyntien pitkittymiseen Suomessa on 1990-luvulla läpivietyjen lainmuutosten seurauksena syntynyt järjestelmä, joka asettaa syyttäjälaitokselle kohtuuttoman työtaakan suhteessa sille myönnettyihin resursseihin. Syyttäjät ovat nykyjärjestelmässä avainasemassa varsinkin rikosprosessien asianmukaisen läpiviennin kannalta. Syyttäjien liian vähäinen määrä ei kuitenkaan mahdollista kaikkien syyttäjälaitoksen tehtävien perusteellista toteuttamista.
Oikeusministeriön asettamien työryhmien selvityksissä (OM 2005:17 ja OM 2008:20) on tultu siihen tulokseen, että syyttäjien laskennallinen vähimmäistarve olisi vuositasolla noin 340 henkilötyövuoden luokkaa. Vuonna 2009 henkilötyövuosien määräksi on arvioitu muodostuvan 322. Syyttäjälaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2010-2013 ennakoidaan, että annetuilla määrärahakehyksillä syyttäjien henkilötyövuodet tulevat jäämään selvästi vähimmäistarvetta alemmalle tasolle. Vuotta 2010 koskevassa tulossopimuksessa niin kutsuttujen WinCapita- ja Ruanda-juttujen takia myönnetty kertaluontoinen lisärahoitus kaunistelee numeroita jonkin verran. Ilman kyseistä rahoitusta henkilötyövuosien lukumäärä olisi kuitenkin jäänyt selvästi liian alhaiseksi, eli noin 290 henkilötyövuoteen. Konkreettista parannusta nykytilanteeseen ei siis toistaiseksi ole nähtävissä, pikemminkin päinvastoin.
Brax: Kantajalle ei velvollisuutta asettaa vakuus oikeudenkäyntikuluille
05.11.2009
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 811/2009 vp:
Onko hallitus tietoinen siitä, että oikeudenkäyntejä voidaan tehostaa vaatimalla perusteluissa kuvatulla tavalla kantajalta vakuuden asettamista oikeudenkäyntikuluille, ja aikooko hallitus valmistella tässä tarkoituksessa lakiehdotuksen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Mahdollisuutta vaatia ulkomaista riita-asian kantajaa asettamaan vakuus hänelle mahdollisesti maksettavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen varalta rajoitetaan useassa Suomea sitovassa kansainvälisessä yleissopimuksessa. Sopimuksissa pyritään estämään sitä, että ulkomaalaisia oikeudenkäynnin osapuolia asetettaisiin tuomioistuinvaltion kansalaisia huonompaan asemaan. Esimerkiksi Haagissa jo vuonna 1954 tehdyn riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevan yleissopimuksen 17 artiklan mukaan vakuuden asettamista oikeudenkäyntikulujen varalta ei saa vaatia sellaiselta kantajalta, joka on sopimusvaltion kansalainen ja jolla on kotipaikka sopimusvaltiossa, sillä perusteella, ettei hänellä ole koti- tai asuinpaikkaa oikeudenkäyntivaltiossa. Yhteensä 40 valtiota on tällä hetkellä sanotun yleissopimuksen sopimuspuolina. Näistä valtioista ainoastaan Kypros on tehnyt 17 artiklaa koskevan varauman. Sanottu yleissopimus sitoo myös Ruotsia ja kirjallisen kysymyksen perusteluissa viitatun lain 5 §:n mukaan vakuudenasettamisvelvollisuus ei koske sellaisen valtion kansalaista, joka on Ruotsia sitovan kansainvälisen sopimuksen tai muun hallituksen tekemän sitoumuksen perusteella vapautettu laissa tarkoitetusta vakuudenasettamisvelvoitteesta.
Oikeuskanslerin päätös kielellisistä perusoikeuksista aluehallintouudistuksen yhteydessä
30.10.2009
Valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka on tänään 30.10.2009 vastauksena Svenska Finlands folktingin ja kieliasiain neuvottelukunnan kanteluihin antanut mielenkiintoisen päätöksen liittyen kielellisten perusoikeuksien toteutumiseen aluehallintouudistuksen yhteydessä.
Jacob Södermanista Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton kunniajäsen
19.10.2009
Jacob Södermanille on myönnetty Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry:n kunniajäsenyys merkittävästä oikeusturvatyöstä.
Liittohallituksen mielestä Söderman tunnetaan rohkeana kansalaisten oikeusturvan puolestapuhujana. Hän on myös nostanut esiin erilaisia oikeusturvaongelmia ja esittänyt niihin parannusehdotuksia.
EOK:n edustajat luovuttivat kunniajäsenkirjan Södermanille eduskunnassa 16.10.2009.
Sananvapaus - kansallinenko perusoikeus? Löytyykö avoimuudelle Euroopassa yhteistä arvopohjaa?
12.10.2009
Jacob Söderman piti 12.10.2009 Euroklubi ry:n eduskunnassa järjestämässä seminaarissa esityksen otsikolla "Sananvapaus - kansallinenko perusoikeus? Löytyykö avoimuudelle Euroopassa yhteistä arvopohjaa?".
Oikeuskansleri havaitsi lukuisia virheitä Lääkelaitoksen alueellistamispäätöksessä
06.10.2009
Valtioneuvoston oikeuskansleri on 6.10.2009 antanut oheisen päätöksen liittyen kansanedustaja Jacob Södermanin 16.2.2009 tekemään kanteluun koskien sosiaali- ja terveysministeriön 19.1.2009 tekemää päätöstä Lääkealan keskuksen perustamisesta Kuopioon.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka toteaa muun muassa, että ministeriön päätös on otsikointinsa ja sisältönsä puolesta harhaanjohtava eikä ratkaistu asia käy siitä yksiselitteisesti ilmi. Päätöksessä ei ole mainittu sovellettuja säännöksiä eikä valitusmahdollisuuksia. Sijoituspaikkaa koskevan päätöksen tekeminen ennen keskuksen perustamista koskevan lain antamista on oikeuskanslerin mielestä ristiriidassa hyvän hallinnon periaatteiden kanssa. Oikeuskansleri ei kuitenkaan katso, että asiassa olisi toimittu lainvastaisesti.
Hallituksen tiedonanto vaalirahoituksesta, 30.9.2009
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Jacob Söderman
Arvoisa puhemies!
Hallitus sitoutui ohjelmassaan noudattamaan Euroopan neuvoston alaisen Group of states against corruption (GRECO) vuonna 2007 Suomessa suorittaman tarkastuksen pohjalta annettuja suosituksia koskien vaali- ja puoluerahoitusta.
Suositukset julkistettiin 7.12.2007. Niissä esitettiin useita muutoksia maamme vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöön sekä rikoslakiin korruption torjumiseksi.
10.12.2007 kysyin hallitukselta, miten GRECO:n toteamat puutteet aiotaan korjata. Ministeri Tuija Brax lupasi, että ministeriö asettaa toimikunnan vuoden 2008 alussa.
Toimikuntaa ei kuulunut. 12.5.2008, kysyin asiaa uudestaan viitaten edustaja Timo Kallin kuuluisaan haastatteluun.
Toimikunta asetettiin vasta 30.5.2008 eduskuntaryhmien puheenjohtajien kriisikokouksen jälkeen. Näin eduskunta hyväksyi vaaliavustuksia koskevan osauudistuksen ennen EU-vaaleja. Enemmistö ei valitettavasti hyväksynyt kampanjakattoa.
Tärkeimmät avoimuutta koskevat uudistukset ovat edelleen kesken, vaikka GRECOn suositusten julkistamisesta on kohta kulunut kaksi vuotta. Asiassa tulee nyt edetä nopeasti etenkin, kun vastausaika umpeni tänään.
Financial Times kirjoitti vaaliavustuskeskustelustamme 10.6.2008 ihmetellen lopuksi: "Miksi maa, joka on ylpeä siitä, että se luokitellaan yhdeksi maailman avoimimmaksi maaksi, on hyväksynyt asiasta niin salailevan lainsäädännön…".
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä ja peruspalveluministeri Paula Risikko kiittävät Jacob Södermania hänen lähettämästään muistiosta koskien toimenpiteitä pienituloisimpien aseman kohentamiseksi.
Ministeri Hyssälä kiittää Södermania aloitteellisuudesta ja toteaa, että ehdotetut toimenpiteet olisivat helpommin toteutettavissa, mikäli taloudellinen tilanne olisi parempi. Muistio on kuitenkin lähetetty eteenpäin arvioitavaksi.
Myös ministeri Risikko on kiittänyt Södermania muistiosta ja kutsunut hänet keskustelemaan siinä mainituista toimenpiteistä.
Jacob Söderman/sd: Arvoisa puhemies! Joulukuussa 2007 tein kysymyksen siitä, koska hallituksen on tarkoitus antaa tänne esitys vaalirahoituksen uudistamiseksi, uudistin sen, ja semmoinen työryhmä asetettiin seuraavan vuoden toukokuussa. On hyvä, että tänne tulee tämmöinen tiedonanto, mutta koska hallitus on vihdoin valmis antamaan sen lakiesityksen, että me voisimme korjata kaikki nämä vaali- ja puoluerahoituksen puutteet?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen: Puhemies! Tämä asia kuuluu ministeri Braxille, mutta hän ei ole täällä paikalla. Hallitus antaa esityksensä heti, kun parlamentaarinen työryhmä eli Tarastin työryhmä antaa ne esityksensä, jossa ovat siis kaikki eduskuntapuolueet edustettuina. Mutta tätä työtä varten, sen loppusuoraa varten, on tärkeää käydä tässä salissa avoin evästyskeskustelu vielä.
Toimenpiteitä pienituloisimpien aseman kohentamiseksi
18.09.2009
Jacob Söderman on lähettänyt allaolevan muistion sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän ja peruspalveluministeri Paula Risikon harkittavaksi:
TOIMENPITEITÄ PIENITULOISIMPIEN ASEMAN KOHENTAMISEKSI
Sosiaaliturvan uudistamiseksi viime vuosina tehdyissä toimenpiteissä ei ole otettu huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Monet uudistuksista koskevat käytännössä muita kuin heitä, jotka lisätukea kaikkein eniten tarvitsevat. On tärkeää selvittää, miten heikossa asemassa olevien ikäihmisten, ja samalla eläkkeensaajien, tilannetta voitaisiin kohentaa. Etenkin vain kansaneläkettä saavat sekä pientä työeläkettä saavat ovat hankalassa asemassa. Muidenkin pienituloisten kuin eläkkeensaajien asemaa on pyrittävä parantamaan nykyisestä, koska tosiasia on, että jotkin heille merkittävät tuet eivät vastaa tämänhetkisiä taloudellisia realiteetteja.
On olemassa ratkaisuja, jotka parantaisivat heikossa taloudellisessa asemassa olevien tilannetta. Ehdotan seuraavia konkreettisia toimenpiteitä pienituloisimpien aseman kohentamiseksi:
