Nuuksion kansallispuiston luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
17.02.2010
KIRJALLINEN KYSYMYS
Eduskunnan puhemiehelle
Nuuksion järviylänkö on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Järviylängölle perustettiin vuonna 1994 Nuuksion kansallispuisto, jonka alueella on useita kymmeniä uhanalaisia eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Kansallispuistossa vierailee vuosittain lähes 200 000 kävijää.
Valtioneuvosto teki 1.6.1989 periaatepäätöksen Nuuksion järviylängön kehittämisestä ulkoilun ja luonnonsuojelun tarpeisiin. Sen mukaan alueen maankäytön suunnittelun lähtökohtina tulee olla alueen luonnon tarjoamat edellytykset sekä seudun asukkaiden virkistyskäytön tarpeet. Alueelle ei tule sijoittaa virkistyskäyttöä, luontoa tai maisemaa haittaavia toimintoja. Arvokkaat maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet tulee säilyttää.
Ympäristöministeriö vahvisti 5.9.2006 Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ensisijaisena tavoitteena on luonnonarvojen säilymisen turvaaminen, luonnontilaisuus ja monimuotoisuuden lisääminen.
Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin uhattuna. Espoon kaupunki suunnittelee Nuuksion järviylängön ja kansallispuiston läheisyyteen sijoittuvan asuinalueen rakentamista. Vuonna 2009 annettiin Hista-Siikajärvi-Nupuri-osayleiskaavaehdotus, jonka mukaan alueelle rakennetaan 19 000 asukkaan lähiö. Alueen liikenneyhteydet on suunniteltu nk. Länsiradan varaan, vaikka kyseisestä ratayhteydestä ei ole tehty päätöstä.
Pertti Salolainen, Jacob Söderman, Erkki Pulliainen ja 10 muuta kansanedustajaa ovat 11.2.2010 jättäneet allaolevan kirjallisen kysymyksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta:
Eduskunnan puhemiehelle
Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on edennyt takkuisesti. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö esittivät Sipoonkorven suojelemista kansallispuistona vuonna 2006. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on tarkoituksenmukaista alueen luonto- ja virkistysarvojen suojelemiseksi. Sipoonkorven metsäalue on valtakunnallisesti arvokas. Alueella on vanhoja metsiä, lehtoja ja arvokkaita perinnebiotooppeja. Kansallispuiston perustamista puoltaa myös se, että Sipoonkorvessa on tavattu ainakin 94 valtakunnallisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Sipoonkorpea voidaan kutsua pääkaupunkiseudun itäiseksi Nuuksioksi, sillä se on Nuuksion jälkeen pääkaupunkiseudun tärkein laaja, metsäinen luonto- ja viheralue. Sipoonkorven metsät ovat Nuuksioon nähden rehevämpiä, ja niissä on enemmän haapaa ja pähkinäpensaita.
Sipoonkorpeen kuuluu jo nyt kansallispuistoon vaadittavat yli tuhat hehtaaria valtion maita. Lisäksi sen alueella on noin 1 300 hehtaaria Helsingin ja Vantaan kaupunkien omistamia metsiä, joista luonnonsuojelun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaat alueet voitaisiin liittää kansallispuistoon joko hankkimalla ne valtiolle tai liittämällä ne vapaaehtoisesti kansallispuistoon.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2008 on sikäli taas valiokunnalle myönteinen, että kanslerinvirasto on ottanut huomioon ne pienet huomautukset, mitä valiokunnalla on ollut, ja se on tyydytyksellä todettava. Niitä asioita, joista tässä nyt olisi syytä meidän valiokunnan mietinnön pohjalta puhua, on ensin se, että oikeuskansleri on useasti kiinnittänyt huomiota asioiden viipymiseen, joka on valitettava ongelma meidän hallinnossa. Erityisen myönteisenä on pidetty tässä meidän mietinnössä sitä, että apulaisoikeuskansleri on omana aloitteena ottanut tutkittavaksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintakyvyn ja tehnyt siitä kannanoton, joka sittemmin johti aika laajoihin uudistuksiin. Siihenhän on tässä salissa monesti kiinnitetty huomiota, ja me pidämme sitä tietysti erittäin hyvänä.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Minä olisin todella täydentänyt muutamalla sanalla puheenjohtajan esittelyä, joka ilahdutti minua suuresti.
Ensimmäinen asia perustuslakivaliokunnan mietinnössä, joka on olennainen, ja josta puheenjohtaja Sasi jo hiukan mainitsi, on kysymys siitä, että oikeusasiamies Paunio puhuu ongelmista, joihin esimerkiksi oikeusasiamiehet ovat kiinnittäneet huomiota kerta toisensa jälkeen kertomuksissaan ja ratkaisuissaan ja jotka eivät näytä korjaantuvan. Eli hän katsoo, että oikeusasiamies paljastaa ongelmia, joihin ei puututa. Valiokunta todella esittää oikeusasiamiehen harkittavaksi, että kertomukseen - vaikka myös kanslerin kertomukseen - tulisi vuosittain valiokunnan näkemyksen mukaan ottaa erityinen listaus niistä valvonnassa ilmenneistä toistuvista ongelmista, joihin ei ole hallinnossa kiinnitetty riittävää huomiota.
Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) tuli voimaan 1.1.2010. Lain 8 §:n mukaan valtion tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta maksaa vähintään 33 % hankkeen kustannuksista. Kunnan maksuosuus on kuitenkin 8 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi "kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakennuskustannus huomioon ottaen".
Näiden kriteerien laskentaperusteista ja painokertoimista, joiden perusteella kuntakohtainen maksuosuus määräytyy, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Nyt lausuntokierroksella olevasta alustavasta asetusehdotuksesta ilmenee, että useimmat saaristokunnat on sijoitettu 33 %:n maksuosuuden ryhmään. Ainoastaan yksi saaristokunta on saanut 8 %:n maksuosuuden.
On jo pitkään ollut tiedossa, että merimiesten sosiaaliturvassa on aukkoja. Toisen EU-maan lipun alla työskentelevien merimiesten sosiaaliturvaan liittyvistä ongelmista on käyty keskustelua aikaisemminkin, esimerkiksi vuonna 2005 (ks. KK 204/2005 vp), jolloin todettiin asian selvittämisen olevan vielä kesken.
Merimiehiin sovelletaan niin sanottua lippusääntöä eli he kuuluvat pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvan piiriin, jonka lipun alle työskentelyalus on rekisteröity. Sääntö koskee pääasiassa EU- ja ETA-maihin rekisteröityjä aluksia. Työvoiman liikkuessa EU:ssa vapaasti monet Suomessa vakinaisesti asuvat suomalaiset merimiehet kuuluvat siis jonkin toisen jäsenmaan sosiaaliturvan piiriin.
Myös taksinkuljettajien yläikärajaa pohditaan ajokorttilainsäädännön kokonaisuudistuksessa
07.01.2010
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1033/2009 vp:
Miten hallitus perustelee sen, että taksinkuljettajat on asetettu epäedulliseen asemaan ajoluvan yläikärajan voimassaolon suhteen ja
aikooko hallitus arvioida tilanteen uudelleen edellä esitetyn huomioon ottaen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallituksen esitys (247/2009 vp), joka koski raskaan kaluston kuljettajien 70 vuoden yläikärajasta luopumista, oli vastikään eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunta asetti vastauksessaan (EV 242/2009 vp) luopumisen ehdoksi sen, että vain geriatriaan perehtyneen lääkärin puoltavalla lausunnolla saataisiin oikeus ilman rajoituksia kuljettaa kuorma-autovetoista ajoneuvoyhdistelmää tai linja-autoa. Muulla ajokykyisyyttä puoltavalla lääkärinlausunnolla saataisiin ainoastaan oikeus ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen ilman kuormaa tai linja-auton kuljettamiseen ilman matkustajia.
Vihreät ja RKP eivät tukeneet määrärahan myöntämistä Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen
21.12.2009
Talousarvioaloite määrärahan myöntämisestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen hylättiin talousarvioäänestyksessä 18.12.2009 äänin 110-58 (poissa: 31). Ainoa 1 000 000 euron määrärahan puolesta äänestänyt hallitusryhmän edustaja oli Timo Juurikkala (vihr). Alla Jacob Södermanin keskustelussa pitämä puhe.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Aivan Helsingin itäisellä portilla sijaitsee Sipoonkorven metsäalue. Kysymyksessä on Pääkaupunkiseudun suurin yhtenäinen metsäalue Nuuksion kansallispuiston jälkeen. Luonnoltaan ja lajirikkaudeltaan Sipoonkorpi on jopa Nuuksiota monipuolisempi. Sipoonkorpi on maisemaltaan jyrkkää ja pienipiirteistä kallioiden, lehto- ja kangasmetsien sekä soiden ja purolaaksojen mosaiikkia. Alueelta löytyy myös hakamaita, metsälaitumia sekä hienoja kulttuurimaisemia. Pääosin on kyse Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevasta alueesta, mutta laajasti katsottuna samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös merenrannalla sijaitsevat Östersundomin lintuvedet, jotka ovat osa Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoa. Tätä tärkeätä luontokokonaisuutta on suojeltava.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Perustuslaissa (18 §) sanotaan myös, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ja julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Kuitenkin valtio vähentää työpaikkoja tällä tuottavuusohjelmalla, joka tuli hyvän taloustilanteen aikana organisaatiomuutoksilla eikä valtio estä työpaikkojen menetyksiä, silloin kun se pystyisi siihen valtionyhtiöissä, valtion organisaatioissa. Nyt, ministeri Sinnemäki, te olette vastuussa siitä, että tämä perusoikeus toteutuisi Suomessa silloin, kun valtiovalta voi siitä päättää. Te edustatte uutta puoluetta, jonka pitäisi uskoa perustuslakiin. Nämä vanhemmat ovat liian kyynisiä siihen. Nyt toivoisin ja kysyisin:
Ettekö voisi toimia nyt sen hyväksi, että tämän laman aikana valtiovalta yrittäisi pitää ne työpaikat voimassa, jotka ovat sen omassa päätösvallassa?
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010 Ainoa käsittely
Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala, 16.12.2009
Jacob Söderman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olisin yhtynyt ed. Nylanderin arvioon saaristoliikenteestä ja ehkä ilolla todennut sen, että budjetissa on esitys kahden uuden maantielautan rakentamisesta, mutta sen sijaan yhteysaluksiin tulee vaan tämmöistä toimintarahaa ja näiden satamien kuntoon laittoa.
Aikoinaan TEM:n työllisyysryhmä, joka pohti, millä tavalla telakoiden työllisyystilannetta parannetaan, ehdotti sekä maantielauttoja että yhteysaluksia 4 kappaletta. Käytössä olevien yhteysalusten keski-ikä taitaa olla jo 35 vuotta, eli siellä on hyvin paljon vanhaa kalustoa, mikä aiheuttaa jo vaaratilanteita. Olisin toivonut, että ministerit voisivat muistaa, että nämä pienet hankinnat helpottavat pienten telakoiden työllisyystilannetta ja palvelevat hyvin saaristoa.
