Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors on antanut allaolevan vastauksen Jacob Södermanin kirjalliseen kysymykseen ulkomaalaisten työntekijöiden kotouttamisesta:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 314/2010 vp:

Onko hallitus tietoinen perusteluissa kuvatuista epäkohdista, ja mitä hallitus aikoo tehdä helpottaakseen työntekijöiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Unionin kansalaisen maahantulo ja maassa oleskelu määräytyy vapaan liikkuvuuden direktiivin (2004/38/EY) mukaisesti, joka on kansallisesti pantu täytäntöön ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa. Unionin kansalaisen maahantulon ja oleskelun edellytyksenä on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Unionin kansalainen saa oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolme kuukautta. Tämän jälkeen hänen oleskeluoikeutensa tulee rekisteröidä paikallispoliisissa. Rekisteröinti voidaan tehdä, mikäli unionin kansalainen on töissä tai opiskelee Suomessa. Työn ei tarvitse olla kokopäiväistä, vaan esimerkiksi osa-aikainenkin työskentely täyttää direktiivin ehdon. Rekisteröinti voidaan tehdä myös, vaikka unionin kansalainen ei opiskelisi tai tekisi töitä Suomessa, jos hänellä kuitenkin on riittävät varat oleskeluunsa. Jos unionin kansalainen on jonkun toisen oleskelunsa rekisteröineen unionin kansalaisen perheenjäsen, hänet voidaan rekisteröidä myös perheenjäsenenä, vaikka hän ei itsenäisesti täyttäisikään yllä mainittuja oleskeluoikeuden vaatimuksia. Unionin kansalaisen perheenjäseneksi katsotaan hänen aviopuolisonsa, alle 21-vuotiaat lapset sekä huollettavana olevat sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa. Jotta rekisteröinti voidaan tehdä, tulee unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenillään olla riittävät varat oleskelua varten, jotta he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai muulla tavalla muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. Jos unionin kansalainen sen sijaan on Suomen kansalaisen perheenjäsen, häntä ei voida rekisteröidä perheenjäsenenä. Jos unionin kansalainen ei itsenäisesti täytä rekisteröinnin edellytyksiä, hänelle voidaan myöntää oleskelulupa Suomen kansalaisen perheenjäsenenä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko on antanut allaolevan vastauksen Jacob Södermanin ym. kirjalliseen kysymykseen korvausten suorittamisesta vuosina 1944-1947 internoiduille lapsille:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 304/2010 vp:

Onko hallituksen tarkoitus antaa eduskunnalle lähiaikoina lakiesitys, että vuosina 1944-1947 internoiduille lapsille oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti vihdoin suoritetaan asianmukaiset korvaukset internoinnin heille aiheuttamista henkisistä ja ruumiillisista kärsimyksistä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Internoitujen asemaa koskeneen kirjallisen kysymyksen KK 289/2008 vp vastaukseen viitaten valtion vuoden 2008 II lisätalousarvioissa myönnettiin Kansallisarkistolle 400 000 euron lisämääräraha, jonka turvin toteutettiin internointeja koskeva tutkimushanke. Kansallisarkisto toteutti vuosina 2004-2008 laajemman jatkosodan ihmisluovutuksia käsitelleen selvityshankkeen. Internoitujen asemaa selvitelleessä hankkeessa tutkittiin lähinnä Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa asemaa osana Suomen II maailmansodan aikana ja jälkeen toteuttamia internointeja. Tutkimus valmistui vuonna 2009. Selvitystyöhön liittyen valtioneuvoston kanslia, Kansallisarkisto ja valtiokonttori valmistelivat luonnoksen hallituksen esitykseksi. Sen mukaan kysymyksessä tarkoitetuille henkilöille suoritettaisiin kertakorvaus. Lisäksi heidät oikeutettaisiin rintamaveteraanikuntoutusta vastaavaan kuntoutukseen ns. erityisryhmien kuntoutuslain (1039/1997) mukaisesti. Perusteluna olisi korvauksen myöntäminen kohtuuttomasta vapauden riistosta. 23.10.1944 toteutettu internointi koski suomalaissyntyisiä saksalaisten kanssa avioituneita naisia (66) ja heidän lapsiaan (74). Elossa on tällä hetkellä enää selvästi alle 100 henkilöä.

Vuoden 2010 toisen lisätalousarvioesityksen (Kreikka) ainoa käsittely
12.5.2010
Kansanedustaja Jacob Söderman

Arvoisa puhemies!

Puhuessani eduskunnassa 4. päivänä toukokuuta Kreikan kysymyksestä epäilin, etteivät kaikki päätökset Euroopan unionissa olleet noudattaneet perustamissopimuksia. Toivoin, että Saksan perustuslakituomioistuin ottaisi kantaa asiaan, koska asia oli siellä vireillä.

9. toukokuuta levisi tieto, että perustuslakituomioistuin olisi hyväksynyt Kreikan tukipakettia koskevat päätökset Saksassa. Uutinen ei ollut oikea. Perustuslakituomioistuin vain kieltäytyi antamasta täytäntöönpanokieltoa Saksan päätösten osalta, mutta itse jutun tutkiminen jatkuu ja ilmeisesti kriittinen päätös asiasta tulee aikanaan.

Pääministeri ja valtiovarainministeri arvostelivat tänään oppositiota siitä, ettei heidän toimintaansa unionissa haluttu hyväksyä. Muistuttaisin, että Kreikan kysymyksen tullessa vireille pääministeri ja valtiovarainministeri vakuuttivat, että Euroopan unioni ei lähde maksamaan mitään velkoja eikä varsinkaan Suomen tarvitse sitoutua minkäänlaisiin menoihin.

Julkaistu Seura-lehdessä 6.5.2010
Teksti Hannu Toivonen

Ex-oikeusasiamies, kansanedustaja Jacob Söderman puolustaa voimakkaasti maahanmuuttajien oikeuksia.

Kansanedustaja Jacob Söderman (sd) on hämmentynyt maahanmuuttokeskustelusta, joka yltyi sen jälkeen, kun Eero Heinäluoma (sd) ilmoitti vastustavansa työperäisen maahanmuuton suosimista, jos työpaikka on pois suomalaiselta.

Timo Soini (ps) on toivottanut Heinäluoman tervetulleeksi ulkomaalaiskriittiselle linjalleen, kun taas Matti Vanhanen (kesk) ja Jyrki Katainen (kok) moittivat Heinäluomaa kovista otteista.

"Hufvudstadsbladet liioitteli Heinäluoman sanoja kirjoittamalla, että Heinäluoma haluaa pysäyttää maahanmuuton. Esimerkiksi ruotsinkieliset Pohjanmaan sosiaalidemokraatit ovat nyt kauhuissaan", eduskunnan ja Euroopan entinen oikeusasiamies Söderman toteaa.

Eduskunnan suullinen kyselytunti 6.5.2010

Jacob Söderman/sd: Arvoisa puhemies! Silloin, kun euroalue säädettiin, niin silloin sovittiin tietyistä perussäännöistä, mitä sääntöjä siellä noudatettiin. Yksi olisi se, että alijäämä ei nouse yli 3 prosenttiin bkt:stä, että julkinen velka ei nouse yli 60 prosenttia bkt:stä, ettei missään nimessä lähetä rikota no bail out -sääntöä, että unioni ottaisi vastatakseen jäsenmaiden lainoista tai jäsenmaat toistensa lainoista. Nyt Kreikan alijäämä on 13 prosenttia ja lainat 120 prosenttia bkt:stä ja Irlanti, Portugali, Espanja rikkovat räikeästi. Nyt unioni itse esittää, että no bail out -säännöstä luovutaan, tosin taitavalla ja kierolla tavalla, joka on ominaista EU-juridiikassa.

Minä olisin tiedustellut teiltä, kun te puhuitte, että tulisi joitain uusia sääntöjä, millä tavalla me voimme luottaa, että niitä noudatettaisiin. Miksi eivät komissio ja pankki ole puuttuneet tähän tilanteeseen, joka on kehittynyt vuosien aikana. Eli kysyisin: Luuletteko te, että euroalueella on enää mitään toivoa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Ensinnä suora vastaus tuohon viimeiseen: uskon, kun vain sääntöjä vielä tiukennetaan. (Eduskunnasta: Noudattakaa!) - Se ei ole minun vikani kyllä, jos joku ei noudata. - Mutta osaa noista säännöistä, esimerkiksi alijäämäsääntöä, on noudatettu. Jokainen maa on laitettu liiallisen alijäämän menettelyyn, ja se on yleensä aina johtanut siihen, että alijäämät on sitten purettu.

Velkasummaa ei ole tarkastettu tai pidetty niin tärkeänä, jostakin ihmeen syystä. Siitä moni voi kertoa omia kokemuksiaan omilta ministerikausiltaan, miksi näin on ollut. Mutta uskonpa, että tämän kriisin jälkeen tämmöistä löperyyttä ei haluta. Ei haluta myöskään enää Suomessa, että tulkitaan joustavasti näitä sääntöjä tai annetaan taantuma-aikana vähän löysää ja tiukkana aikana kiristetään, vaan halutaan tiukempia sääntöjä, ja tässä me olemme olleet kyllä etunenässä tätä vaatimassa, myös itse rakentamassa niitä uusia koordinoitavia tiukennuksia.

Hallituksen esitys vuoden 2010 toiseksi lisätalousarvioksi HE 57/2010 vp
Lähetekeskustelu tiistaina 4.5.2010

Lue koko keskustelu täältä

Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Maastrichtin sopimuksessa, jolla euro perustettiin, määriteltiin ne ehdot, joilla jäsenmaat pääsisivät mukaan euroalueeseen. Tärkeimmät niistä olivat, että jäsenmaan julkisen talouden alijäämä on alle 30 prosenttia bkt:stä ja julkinen velka vastaavasti alle 60 prosenttia bkt:stä. Lisäksi hyväksyttiin niin sanottu vakaus- ja kasvusopimus, jolla haluttiin tehostaa Maastrichtin sopimuksen säännöstä liiallisesta alijäämästä.

Kreikan alijäämä on noin 13 prosenttia ja muutamien muiden Välimeren maiden alijäämä yli 10 prosenttia bkt:stä. Vastaavasti Kreikan julkinen velka lienee pitkälti yli 100 prosenttia bkt:stä. Miten tämä ei ole paljastunut aikaisemmin? Sekä Euroopan komissiolla että Euroopan keskuspankilla on ollut velvollisuus valvoa jäsenmaiden taloudellista vakautta ja säännösten noudattamista. On turha väittää, että Kreikan antamat virheelliset tilastotiedot olisivat peittäneet näin suuret epäkohdat. Kreikka jäi jo vuosia sitten kiinni väärän tilastotiedon antamisesta Eurostatille. Perusteltuja epäilyjä esitettiin myös siitä, että Kreikan euroalueeseen liittymistä pohjustaneet tiedot olivat virheellisiä. Kun tämän päivän finanssiskandaalin syyllisiä joskus ryhdytään etsimään Kreikan ulkopuolelta, niin kannattaisi aloittaa Euroopan komissiosta ja Euroopan keskuspankista. Ne ovat ilmeisesti laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Jacob Söderman ja neljä muuta kansanedustajaa ovat 4.5.2010 jättäneet asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

Eduskunnan puhemiehelle 

Tein 16.3.2009 kirjallisen kysymyksen (KK 194/2009 vp) sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajoista. Kysyin silloin, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kohtuuttoman pitkiksi venyneiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Vastauksessaan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä luetteli käsittelyaikojen lyhentämiseksi suoritettuja toimenpiteitä ja arvioi, että 1.8.2008 voimaan tulleen lainmuutoksen vaikutukset muutoksenhakulautakunnan käsittelemien valitusasioiden määriin vaikuttavat täysimääräisesti vasta vuonna 2009.

Voimme nyt todeta, että käsittelyajat eivät ole lyhentyneet lainkaan, vaan päinvastoin pidentyneet. Vuonna 2008 keskimääräinen käsittelyaika oli noin 16 kuukautta. Vuonna 2009 keskimääräinen käsittelyaika venyi 17 kuukauteen. Yksittäisen asian käsittely on pahimmillaan kestänyt yli kaksi ja puoli vuotta, kun tavoiteltava enimmäiskäsittelyaika on puoli vuotta. Valituksia on käsittelyssä yli 30 000.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 279/2010 vp:

Onko hallitus tietoinen mainituista Marokon viranomaisten Länsi-Saharan alkuperäisväestöön kohdistamista ihmisoikeusloukkauksista, ja

kuinka hallituksen on tarkoitus vaikuttaa Länsi-Saharan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ihmisoikeuksien osalta Suomen lähtökohtana on, että Länsi-Saharan asukkaiden ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa. Suomi seuraa eri lähteistä saatavilla tiedoilla Länsi-Saharan ja Marokon tilannetta.

Suomi painottaa luottamusta lisäävien toimien tärkeyttä ja jatkuvuutta YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja MINURSO-operaation mandaatin puitteissa.

Tiistaina 27. huhtikuuta 2010
Hallituksen esitys muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi
Toinen käsittely

Lue keskustelu täältä

Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Viime istunnossa kysyin, miksi aloite siitä, että käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultujen lausunnoista tehtäisiin kuva- ja äänitallenne ja sitä käytettäisiin pääsääntöisesti hovioikeudessa todistelun uskottavuusarvioinnin perusteena, esitetään hylättäväksi, vaikka lähes kaikki puhujat istunnossa ja valiokunnassa kuullut asiantuntijat kannattivat sitä.

Tiedämme kaikki, että lakivaliokunnan mietinnön perusteluosassa lakialoitteeseen suhtaudutaan myönteisesti. Sen hylkäämistä perustellaan sillä, että asia vaatii perinteistä lainvalmistelua. Lisäksi toivotaan, että Ruotsissa saadut kokemukset otetaan huomioon. Ruotsissa tätä koskeva laki säädettiin jo vuonna 2005 ja se tuli voimaan vuonna 2008.

Suomessa korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinosen johtama muutoksenhakutoimikunta esitti osamietinnössään jo vuonna 2001, että Suomessa siirryttäisiin vastaavanlaiseen menettelyyn. Tätä ehdotusta ei jostakin syystä otettu jatkovalmistelussa vakavasti, vaikka maamme oikeusprosessisäännökset hyvin pitkälle vastaavat Ruotsin vastaavia säännöksiä.

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa
Ainoa käsittely 21.4.2010
Kertomus K 1/2010 vp
Tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2010 vp

Lue koko keskustelu täältä

Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Kun täällä niin usein puhutaan tästä SAK:n verovapaudesta, niin tilannehan syntyi sillä tavalla, että silloin kun Hetemäki oli STK:n puheenjohtaja, niin hän sopi Niilo Hämäläisen kanssa siitä, että ajetaan läpi sellainen uudistus, että molempien jäsenjärjestöjen, siis SAK:n liittojen ja STK:n työnantajajärjestöjen, jäsenmaksut tulevat verovapaiksi. Näin meneteltiin, ja heidän ajatuksensa oli sillä tavalla luoda kaksi luotettavaa osapuolta, jotka pystyvät tekemään pitäviä sopimuksia.

Unto Hämäläisen kolumnin mukaan Helsingin Sanomissa molemmat ovat jakaneet suurin piirtein yhtä paljon vaalirahaa, työnantajat sen rahaston kautta - oliko se nyt, minä en sen rahaston nimeä muista mutta sen voin tarkistaa - kokoomukselle ja sitten työntekijäliitot vasemmistopuolueille. Minusta tästä ei nyt kannattaisi niin hirveän paljon mekkalaa pitää. Ongelmahan on ollut, että se on tehty salaa, ja nyt uudistusten kautta se tulee julkisuuteen.