Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laiksi rikoslain muuttamisesta (HE 79/2010 vp)
Jacob Söderman /sd: Herr talman, arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan vaatima hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta on vihdoin eduskunnassa. Tätä ovat edeltäneet neuvottelut eduskuntaryhmien välillä, koska nimenomaan kansanedustajan lahjusrikossäännöksistä on ollut epätietoisuutta. Näitä säännöksiä on yritetty tarkentaa.
Omasta puolestani katson, että hallituksen esittämät tarkennukset ovat paikallaan ja riittävät. Olen itse elänyt suurimman osan ajastani virkamiehenä, jolla on käytännössä tiukat lahjusrikossäännökset. Voin vakuuttaa, että jos elää suhteellisen normaalia elämää, ei näiden säännösten kanssa tule ongelmia. Epäily siitä, että poliitikot ilmiantaisivat toinen toisiaan ja aiheuttaisivat tällä tavalla toiselle viranomaiselle turhaa työtä, ei ole mielestäni uskottava. Sellaista on valtakunnallisella tasolla tapahtunut melko harvoin.
Sekin on myönteistä, että hallitus esittää niin sanotun kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen poistamista ja oikeushenkilön rangaistavuutta koskevia säännöksiä sekä tiukentaa määräyksiä lahjonnasta elinkeinotoiminnassa edellä mainitun sopimuksen vaatimalla tavalla.
Sen sijaan olen pettynyt siihen, että työryhmän esittämät säännökset vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen ja vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoimisesta ovat jääneet pois esityksestä. On totta, että näihin säännöksiin kohdistettiin kritiikkiä lausuntovaiheessa. En kuitenkaan näe mahdottomana, että olisi löydetty sellaiset kirjoitustavat, joilla kritiikki olisi pääosin hiljentynyt.
Jacob Söderman on 14.6.2010 jättänyt allaolevan lakialoitteen vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen ja vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoimiseksi.
Eduskunnalle
Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 79/2010 vp. Aloitteessa esitetään lisäyksenä hallituksen esitykseen, että rikoslakiin lisättäisiin säännökset vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen ja vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoimisesta.
Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen 12 artiklaa koskevan varauman mukaan Suomi ei ole säätänyt rangaistavaksi 12 artiklassa tarkoitettua toimintaa siltä osin kuin sitä ei voida pitää rangaistavana lahjusrikoksena tai rangaistavana lahjusrikoksena tai rangaistavana osallisuutena sellaiseen rikokseen tai muuna rikoksena.
Sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetussa vaikutusvallan väärinkäytössä lahjonnan kohteena tai sen vaatijana on henkilö, jolla ilmoituksensa mukaan on vaikutusvaltaa sopimuksessa tarkoitetun virkamiehen tai muun sopimuksessa tarkoitetun henkilön päätöksentekoon. Vaikutusvallan kauppaajaa lahjottaisiin tai hän vaatisi lahjaa siinä tarkoituksessa, että hän vaikuttaisi päätöksentekijään epäasiallisesti. Osa artiklassa tarkoitetuista teoista on jo nyt rikoslain mukaan rangaistavia, mutta osa 12 artiklassa tarkoitetuista tekomuodoista on edelleen kriminalisoimatta. Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO on suositellut Suomea harkitsemaan varaumiensa poistamista.
Viime vuosina Suomessa on paljastunut merkittäviä korruption tunnusmerkistön täyttäviä tapauksia, jotka omalta osaltaan ovat vahvistaneet kansainvälisen valvontaelimen huomiot oikeiksi kotimaisen sääntelyn aukollisuudesta. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevat rangaistussäännökset tulisi lisätä rikoslakiin.
Jacob Söderman sekä perustuslakivaliokunnan muut sosialidemokraattiset jäsenet ja varajäsenet ovat 10.6.2010 jättäneet allaolevan rinnakkaislakialoitteen hallituksen esitykselle perustuslain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki Suomen perustuslain muuttamisesta
Eduskunnalle
Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle 60/2010 vp. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen perustuslakia. Ehdotetulla lailla on tarkoitus vahvistaa perustuslain parlamentaarisia piirteitä sekä parantaa kansalaisten osallistumisoikeuksia. Hallituksen esitys sisältää useita kannatettavia muutoksia perustuslakiin, mutta edellyttää joidenkin valittujen ratkaisujen muuttamista asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perustuslain 39 §:ää, joka koskee asian vireilletuloa eduskunnassa. Ehdotuksen mukaan asia tulee eduskunnassa vireille valtioneuvoston antamalla hallituksen esityksellä. Muutos merkitsisi, että hallituksen sijaan hallituksen esityksen antaisi valtioneuvosto. Perustuslain 3 §:n 2 momentin mukaan tasavallan presidentti ja valtioneuvosto muodostavat yhdessä hallituksen, joten pykälässä ehdotettu muotoilu ei ole käsitteellisesti riittävän tarkka. Tämän vuoksi muutosta tulisi vielä perusteellisesti harkita. Sama koskee eduskunnalle annettavia kertomuksia koskevaa perustuslain 46 §:ää.
Sosialidemokraatit katsovat perustuslakivaliokunnan mietintöön (9.6.2010) hallituksen vaalirahoitusesityksestä jättämässään vastalauseessa, että vaalikampanjoille on asetettava kattorajat niin puolueiden kuin yksittäisten ehdokkaiden kohdalla.
Sosialidemokraatit toteavat, että kallistuvat vaalikampanjat asettavat erilaisista taloudellisista lähtökohdista tuleville ihmisille eriasteiset kynnykset asettua ehdokkaaksi. Kampanjointiin käytetty rahamäärä vaikuttaa myös osittain valituksi tulemiseen. Vaalirahoituksen valvonnan uudistamista valmistellut Tarastin toimikunta ehdotti kampanjakattosummia sekä puolueille että yksittäisille ehdokkaille.
Ehdotukset koskevat vaalikampanjoiden kuluja sanoma- aikakaus- ja ilmaisjakelulehdissä, radiossa, televisiossa, internetissä, mainosten suorajakelussa, maksullisessa ulkomainonnassa ja muussa maksullisessa mediassa. Eduskuntavaaleissa näiden kustannusten katto olisi ehdokkaalle 50 000 euroa ja puolueelle 1 000 000 euroa.
Hallituksen esityksen tavoitteena on lakimuutoksin lisätä puoluerahoituksen ja ehdokkaiden vaalirahoituksen avoimuutta sekä tehostaa valvontaa. Perusratkaisuiltaan tämä on kannatettava uudistus. Avoimuuden lisäämiseksi sekä korruption ja epäasiallisten sidonnaisuuksien ehkäisemiseksi hallituksen esitykseen on sosialidemokraattien mielestä kuitenkin syytä tehdä kuvaillut tarkennukset.
Euroopan unionin alueella asuvien romanien tilanne
07.06.2010
Suuri valiokunta antoi 4.6.2010 lausuntonsa (5/2010 vp) selvityksestä, jonka valtioneuvoston antoi komission tiedonannosta Eurooppa 2020 -strategiasta.
Jacob Södermanin ehdotuksesta lausuntoon sisällytettiin seuraava kappale Euroopan unionin alueella asuvien romanien tilanteesta:
Euroopan unionin alueella asuvien romanien tilanne on pahin muutamissa uusissa jäsenvaltioissa. Romanien heikko asema on ehkä EU:n pahin ihmisoikeusongelma. Kööpenhaminassa määriteltyjen jäsenyyskriteerien mukaan jäsenvaltion hallintoelimen tulee ylläpitää demokratiaa, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien noudattamista sekä vähemmistöjen kunnioittamista. Valiokunta katsoo, että komission tulee kiireellisesti pyytää unionin perusoikeusvirastolta selvitys romanien ihmisoikeus- ja köyhyystilanteesta sekä ryhtyä sen perusteella asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Lue suuren valiokunnan lausunto kokonaisuudessaan täältä
Martti Ahtisaaren mahdollinen rooli Lähi-idän rauhanvälityksessä
Jacob Söderman/sd: Arvoisa puhemies! Puheenjohtajaehdokas Paavo Väyrynen esitti paneelissa tässä äskettäin huolestumisensa Lähi-idän kriisistä ja esitti ajatuksena, että Nobelin palkinnon saaja Martti Ahtisaari voisi ryhtyä välittämään näissä kysymyksissä. Olisin tiedustellut ulkoministeri Stubbilta, onko tämä realistinen ajatus ja onko hän siinä tapauksessa valmis ajamaan sitä, että Martti Ahtisaari ryhtyisi etsimään rauhaa tähän konfliktiin.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb: Arvoisa herra puhemies! Ei varmaankaan ole yhtään kriisiä maailmassa, jonne emme ole valmiita lähettämään Martti Ahtisaarta, myös tähän kriisiin. Jos kutsu käy, olemme ilman muuta valmiita keskustelemaan presidentti Ahtisaaren kanssa. Vielä tämän tyyppisiä keskusteluja ei ole käyty. Martti Ahtisaaren toiminta rauhanvälityksessä ja Suomen toiminta rauhanvälityksessä minun mielestäni avaisi mahdollisuuden ikkunan sille, että Ahtisaari voisi tämän tyyppisessä konfliktissa toimia. Mutta niin kuin hyvin tiedämme, tällä hetkellä ei välttämättä olla siinä tilanteessa, että yhtä yksittäistä rauhanvälittäjää pyydettäisiin. Niitä tunnustelukeskusteluja, rauhanneuvottelukeskusteluja, joita käydään, tällä hetkellä välittää aika pitkälti kvartetti ja sen johdossa Yhdysvallat ja erityisedustaja George Mitchell. Mutta jos tämän tyyppistä niin sanotusti "kuhinaa" nurkissa on, niin olemme totta kai valmiita keskustelemaan Ahtisaaren kanssa.
Hyssälä: STM toimii aktiivisesti sosiaaliturvan muutoksenhaun nopeuttamiseksi
28.05.2010
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 371/2010 vp:
Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo apulaisoikeuskanslerin 20.4.2010 antaman ratkaisun johdosta ryhtyä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen lyhentämiseksi vastaamaan perustuslain vaatimuksia?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva lakisääteinen lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin. Muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena valtaosassa Kansaneläkelaitoksen tekemistä päätöksistä. Muutoksenhakulautakunnan päätöksistä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Muutoksenhakulautakunnan toiminnasta säädetään 1.1.2007 voimaan tulleella sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetulla lailla (1299/2006).
Muutoksenhakulautakunnan toiminta on pahoin ruuhkautunut, mikä on johtanut käsittelyaikojen kasvuun. Ruuhkautumiseen on vaikuttanut valitusasioiden lukumäärän kasvu 2000-luvulla sekä vuonna 2007 tehty organisaatiouudistus, jossa tarkastuslautakunta ja alueelliset sosiaalivakuutuslautakunnat yhdistettiin valtakunnalliseksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnaksi. Vuoden 2009 lopussa valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 17 kuukautta. Tätä ei voi pitää kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta kohtuullisena.
Söderman ryhmäpuheessa: Kansan valitsemalla presidentillä oltava ulkopoliittista valtaa
26.05.2010
Eduskunnassa, keskiviikkona 26 päivänä toukokuuta 2010
Asia: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Kansanedustaja Jacob Söderman
Arvoisa puhemies!
Hallituksen esitys Suomen perustuslain muuttamiseksi on käsiteltävänä. Onnittelen oikeusministeri Tuija Braxia, joka väsymättä ja asiaansa uskoen on vienyt asiaa eteenpäin.
Perustuslain 93 §:ssä todetaan edelleen, että tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta 58 §:n ehdotettu muutos mahdollistaa sen, että seuraavan presidentin rooli käytännössä jää toissijaiseksi.
Vuoden 2000 perustuslaki on varsin uusi. Sosialidemokraattien mielestä se ei kaipaa suurempia uudistuksia. Uuden perustuslain eniten keskustelua aiheuttanut kysymys, kuka edustaa Suomea EU:ssa, on äskettäin ratkaistu pääministerin eduksi. Painavat syyt voivat tosin edellyttää presidentin osallistumista.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Ensiksi haluaisin esittää kiitoksen puolustusvaliokunnalle, sen puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteeristölle erittäin hyvästä ja perusteellisesta työstä tämän valmiuslakiehdotuksen käsittelyssä.
Valmiuslain lähetekeskustelussa 14.2.2008 pidin ongelmana sitä, että valmiuslaki, jossa puututaan syvästi kansalaisten perusoikeuksiin, haluttiin säätää tavallisena lakina. Arvioin, että se johtaisi siihen, että perustuslain takaamia kansalaisten perusoikeuksia tulkittaisiin niin löysästi ja laveasti, että ne menettäisivät käytännössä merkityksensä kansalaisten kannalta. Lisäksi katsoin, että lakiesitys oli tältä osin laadittu epätäsmällisesti ja puutteellisesti. On myönteistä todeta, että puolustusvaliokunta esittää valmiuslain säätämistä poikkeuslakina, että valiokunta on pyrkinyt täsmentämään säännöksiä erityisesti siltä osin, kun ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin.
Toisena puutteena hallituksen esityksessä pidin sitä, että valmiuslain nojalla annetut asetukset eivät kaikissa tapauksissa tulisi eduskunnan perustuslakivaliokunnan jälkitarkastukseen, kuten on asianlaita voimassa olevassa laissa. On ilolla todettava, että myös tältä osin puolustusvaliokunta on esittänyt lakiehdotusta muutettavaksi siten, että asetukset tulisivat tarkastettavaksi eduskuntaan. On myös hyvä, että puolustusvaliokunta on tarkistanut lakiehdotuksen poikkeusolojen määritelmää koskevia säännöksiä ja osittain tiukentanut niitä. Se on tärkeää, koska tässä lakiehdotuksessa poiketen edellisestä valmiuslaista poikkeusolot voivat myös johtua maan sisäisistä oloista. Nykyisessä laissa siihen vaaditaan ulkoinen uhka.
Tommy Tabermann ihmetteli kerran eduskuntakeskustelussa sitä, että Suomessa olemme niin kovia kiusaamaan toinen toisiamme. Maassamme on paljon koulukiusaamista, työpaikkakiusaamista ja lisäksi puolustusvoimissa asevelvolliset simpauttavat toinen toisiaan. Hän toivoi, että kiusaamiseen puututtaisiin.
Maamme hallitus antoi eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Esitys sai ärsyyntyneen tasavallan presidentin 14.5.2010 sanelemaan lausuman valtioneuvoston pöytäkirjaan.
Sen mukaan hallituksen esityksessä ei lainkaan arvioida, miten Suomessa asuvien ihmisten perusoikeudet ovat toteutuneet uuden perustuslain voimassaolon aikana. Halutaan vain lisätä hallituksen valtaa presidentin valtaoikeuksia vähentämällä.
Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen arvioi Taxellin perustuslakitoimikunnan ehdotusta kolumnissaan pääkirjoitussivulla 20.2.2010 näin:
”Jos komitean mietintöä lukiessaan silmäilee lähihistorian tapahtumakalenteria, huomaa oitis, että mietintö on kuin Halosen syntilista vuodesta 2000 alkaen. Suoraan sanottuna: komitean mietintö on nykyisten hallituspuolueiden selvä epäluottamuslause Haloselle. Siinä ehdotetaan presidentin aseman heikennyksiä lähes kaikissa niissä perustuslain kohdissa, joita sovellettaessa Halonen on ollut eri mieltä nykyisten hallituspuolueiden kanssa.”
