Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! 17. marraskuuta talousarvioesityksen täydentämisestä käydyssä lähetekeskustelussa kiinnitin huomiota nyt käsiteltävään lakiesitykseen yliopiston verotuksen poistamisesta. Siinä tuntuu olevan kolme ongelmaa. Ensimmäinen oli se, mitä käytännössä tarkoitetaan yliopiston elinkeinotulon verotuksella. Toinen oli se, että hallitus vastoin yliopistolain 75 §:ää poistaisi pääosan Helsingin yliopiston niin sanotuista erioikeuksista, muun muassa apteekistaan saadun elinkeinoveroa vastaavan tulon. Kolmas oli se, että hallitus tosin ilmoitti tarkoituksena olevan tämän menetyksen korvaaminen Helsingin yliopistolle ensi vuonna, mutta jättää kertomatta, miten on tarkoitus jatkaa sitä vuositasolla.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossa huomiota siihen, että elinkeinotulotoiminnan määrittely jää yliopistojen kohdalla ehdotuksessa perustuslain 81 §:n 1 momentin kannalta arvioituna epätäsmälliseksi. Säännöksen epätäsmälliset ja jopa ristiriitaiset perustelut tekevät säännöksestä erittäin epäselvän tulkita, ja verovelvollisuutta on siten monissa tapauksissa vaikea määritellä.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotettua 21 a §:ää olisi täsmennettävä niin, että säännöksessä kuvataan, mitä yliopiston elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan. Yliopistojen verotettavaa elinkeinotoimintaa voi olla vain toiminta, joka ei liity yliopiston lakisääteisiin tehtäviin ja jolla on muun elinkeinotoiminnan kanssa kilpaileva, voittoon pyrkivä luonne. Tällöin myös lakia soveltavien viranomaisten harkinta veroa määrättäessä olisi sidottua, kuten valiokunnan lausuntokäytännössä on painotettu.
Lisäksi perustuslakivaliokunta totesi, että valiokunnan käsityksen mukaan olisi asianmukaista, että tulojen menetyksen korvaamisesta Helsingin yliopistolle säädetään lailla tai korvauksen jatkuvuus muutoin turvataan, ellei siis yliopistolakia muuteta niin, että nämä erioikeudet poistettaisiin. Perustuslain 16 §:n 3 momentista ja 123 §:n 1 momentista johtuen on tärkeää, että valtio esimerkiksi lainsäädännöllisin toimin ei heikennä yliopistojen edellytyksiä toteuttaa yliopistolaissa säädettyjä tehtäviä.
Nyt tässä esillä olevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on nämä ongelmat ratkaistu sillä tavalla, että valiokunta on perusteluissaan hyvin täsmällisesti esittänyt, mikä on yliopiston mahdollista elinkeinotuloa ja mikä ei, tavalla, joka oikeastaan poistaa mahdolliset epäselvyydet, jotka tietysti sitovat veroviranomaisten toimintaa. Se on minusta myönteinen asia.
Tämän toisen asian, joka koski näiden Helsingin erioikeuksien korvaamista, valiokunta on ratkaissut sillä tavalla, että valiokunnalla on lausumaehdotus, jossa eduskunta edellyttäisi, että hallitus antaa vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä eduskunnalle esityksen yliopistolain muuttamisesta siten, että Helsingin yliopistolle korvataan määrä, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeen harjoittamista saadun elinkeinotulon perusteella maksettua yhteisöveroa, eli korvaus tulisi säännölliseksi.
Arvoisa puhemies! Voi tuntua siltä, että on ikävä asia, että jollakin yliopistolla on erioikeuksia, mutta todellisuus on ensin se, että Helsingin yliopisto tietysti palvelee koko Suomea. Sillä on tiedekuntia, joita muilla ei ole, ja Helsingin yliopistoon voi hakeutua mistä maankolkasta tahansa, niin kuin tehdään. Toiseksi tämä on Helsingin yliopistolle sellaista ylimääräistä tuloa, joka tukee muita yliopistoja sillä tavalla, että muuten tästä suuresta yliopistopotista sitten menisi enemmän rahaa Helsingin yliopistolle, mikä tietysti vähentäisi muiden mahdollisuuksia. Kolmanneksi Helsingin yliopisto on ylivoimaisesti Suomen menestynein yliopisto, jos katsoo näitä kansainvälisiä vertailuja. Se on koko ajan hyvää tasoa pohjoismaisittain.
Tämän vuoksi tämä esitys on tärkeä, ja pidän näitä valtiovarainvaliokunnan täsmennyksiä ja parannuksia todella merkittävinä.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Olisi tietysti ollut paljon helpompaa, jos tämä yliopiston verolaki olisi käsitelty yliopistouudistuksen kanssa yhdessä. Nyt jälkeenpäinhän se on tietysti herättänyt paljon sellaisia epäilyjä, joista osa saattaa olla perusteettomia.
Se oli totta, että perustuslakivaliokunta toivoi muutosta itse lakipykälään, mutta minusta ed. Lintilän johtama jaosto on toiminut aivan oikein, että hoiti sen näillä tiukoilla ja selvillä perusteluilla. Siinä suhteessa kaikkien on syytä olla tyytyväisiä.
Tämä ponsi, joka on esitetty Helsingin yliopiston korvauksen turvaamiseksi, on tiukka ja hyvä. Mutta, ed. Sarkomaa, siihen nyt sisältyy yksi suuri vaara, josta me voimme täällä keskustella keskenämme ja toivoa, että valtiovarainministeri ei kuule meitä ollenkaan, koska sehän on hyvin mahdollista, että tämä korvaus otetaan sitten yliopistojen koko klimppisummasta, vähennetään siitä, ja silloinhan me emme ole voittaneet yhtään mitään. MInä toivon, että näin ei käy. Kun ed. Sarkomaalla on hyvät yhteydet opetusministeriöön, niin jollain tavalla se pykälä pitäisi kirjoittaa niin, että tämä on sen kiintiösumman yläpuolella tai alapuolella.
