Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 916/2009 vp:
Onko hallitus tietoinen siitä, että syyttäjälaitoksen voimavarat ovat pahasti alimitoitetut ja että se haittaa oikeudenkäyntien joutuisaa etenemistä ja jos on,
mihin toimenpiteisiin hallituksen on tarkoitus ryhtyä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Syyttäjälaitoksen resurssitarvetta on selvitetty kahdessa oikeusministeriön asettamassa työryhmässä vuosina 2005 ja 2008 (OM, Lausunnot ja selvitykset 2005:12 ja 2008:20). Jälkimmäinen työryhmä on arvioinut, että paikallissyyttäjien laskennallinen tarve on vuoden 2007 lukemin 338,2 henkilötyövuotta. Kuluvana vuonna henkilötyövuosimäärä tulee olemaan arvioilta 325. Vuoden 2010 talousarviossa luku on 312.
Törkeimpien talousrikosten määrä nousi selvästi 1990-luvun alun laman seurauksena. Määrät ovat myös nousseet jo tänä vuonna, mutta toistaiseksi maltillisesti. Nousu tulee hyvin todennäköisesti kuitenkin kiihtymään meneillään olevan taloudellisen taantuman seurauksena. Törkeiden talousrikosten joukossa ovat kaikkein työläimmät ja vaikeimmat rikokset, jotka myös työllistävät syyttäjiä huomattavasti enemmän kuin perusrikokset. Erityisesti tutkintaa jo nyt odottavat ja taantuman vuoksi vielä lisääntyvät talousrikokset aiheuttavat lähivuosina sen, että syyttäjien nykyinen määrä ei riitä käsiteltäviksi tulevien asioiden hoitamiseen.
Oikeusministeriön ja syyttäjälaitoksen viimeisteltävänä olevan vuoden 2010 tulossopimuksen mukaan kaikkien asioiden keskimääräinen syyteharkinta-aika onkin pidentymässä, ja 6-12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä lisääntymässä. Viime vuosina oikeudenkäynnin keston kannalta olennaista tunnuslukua eli yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrää on vielä toistaiseksi saatu laskemaan. Yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrää näyttäisi olevan mahdollista edelleen jopa alentaa ensi vuonna, kun työpanosta keskitetään tähän.
Syyttäjien työmäärää on viime vuosina pyritty vähentämään useilla kehittämistoimenpiteillä, joita on mainittu myös vastauksessa kirjalliseen kysymykseen KK 595/2009. Tällaisia toimenpiteitä ovat olleet muun muassa kirjallisen menettelyn käyttöönotto ja syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus. Näiden lisäksi syyttäjien työtä on helpottanut se, että toimistohenkilökunnan osallistumista syyteasioiden valmisteluun yksinkertaisissa rikosasioissa on lisätty. Näiden toimenpiteiden merkittävimmät vaikutukset on kuitenkin jo saatu.
Niukoista resursseista huolimatta syyttäjälaitoksessa on luotu systemaattinen koulutusjärjestelmä ja esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa on pystytty parantamaan. Esitutkintayhteistyö vie noin 10 prosenttia syyttäjien työmäärästä, mutta säästää työtä jutun käsittelyn myöhemmissä vaiheissa ja nopeuttaa oikeudenkäyntiä. Sekä syyttäjien että poliisin vuosien 2010 tulossopimuksiin tullaan kirjaamaan velvoite kirjallisten tutkintasuunnitelmien laatimisesta vaativissa rikosasioissa.
Koska syyttäjille tulevista asioista aiheutuva työmäärä ei näytä olevan vähentymässä, syyttäjälaitokselle jouduttaneen ehdottamaan lisärahoitusta vuosien 2011-2013 kehysneuvotteluissa. Pientä helpotusta resurssitilanteeseen on saatavissa toiminnan tehostumisen kautta, kun kaksi syyttäjänvirastoista yhdistetään ja kahden muun yhdistämistä valmistellaan. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä oleva hovioikeuksien jatkokäsittelylupaa koskeva lainsäädäntö toisi toteutuessaan muutaman henkilötyövuoden säästön syyttäjien työmäärään.
Hieman pidemmällä aikavälillä syyttäjien työmäärää keventäisi huomattavasti ns. käännetty arvonlisävero, jota valtiovarainministeriön johdolla parhaillaan selvitetään. Eräiden arvioiden mukaan uudistus karsisi lähes puolet 30 talousrikossyyttäjän nykyisestä työtaakasta.
Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax
