Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (VNS 7/2009 vp) Palautekeskustelu 3.3.2010 Kansanedustaja Jacob Söderman
Arvoisa puhemies!
On syytä antaa tunnustusta valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon laatijoille. He ovat tehneet perusteellista työtä ja saaneet aikaan kattavan ja luettavan asiakirjan. He ovat onnistuneet yhdistämään Suomen kansainvälisen toiminnan ihmisoikeuksien edistämiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumisen Suomessa, samaan asiakirjaan, johdonmukaisella tavalla.
Haluan myös antaa tunnustusta kansanedustaja Pertti Salolaisen johtamalle ulkoasiainvaliokunnalle. Laatimassaan mietinnössä (1/2010) valiokunta on onnistunut hyvin tuomaan esille sellaiset asiakohdat, joissa valtioneuvoston olisi syytä tehostaa toimintaansa ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Korostan näistä muutamia. On mieluisaa todeta, että yksimielinen ulkoasiainvaliokunta kannattaa kansallisen ihmisoikeusinstituution kiireellistä perustamista eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.
Olen tehnyt asiasta lakialoitteen (28/2008) jo vuonna 2008.
Hyssälä: Viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden huolehdittava merimiesten vakuutusturvan korjaamisesta
Tuesday, 02 March 2010
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksessä 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 16/2010 vp: Onko hallitus tietoinen vallitsevasta merimiesten vakuutusturvan puutteellisuudesta, ja jos on, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Työvoiman vapaa liikkuvuus kuuluu Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksiin. Perustamissopimuksen 48 artiklan perusteella Euroopan yhteisöjen tulee toteuttaa sosiaaliturvan alalla toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liikkumisvapauttaan käyttävän työntekijän ja hänen perheenjäsentensä sosiaaliturvan säilyttämiseksi ja turvaamiseksi sekä sosiaaliturvaetuuksien maksamiseksi. Työntekijöiden sosiaaliturvaoikeuksien turvaamiseksi on annettu Euroopan yhteisöjen asetus N:o 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus N:o 987/2009. Asetuksen tehtävänä on osoittaa, miten eri jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä sovelletaan niiden välillä liikkuviin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Asetuksilla ei muuteta sinänsä jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan kyse on eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetukseen N:o 883/2004 sisältyy säännökset, jotka osoittavat, minkä jäsenvaltion sosiaalilainsäädäntöä Euroopan talousalueella liikkuvaan työntekijään sovelletaan missäkin tilanteessa.
Söderman vaatii Sipoonkorven kansallispuiston rajojen vahvistamista
Wednesday, 24 February 2010
Sipoonkorven kansallispuisto – nyt! Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän seminaari Pikkuparlamentissa 24.2.2010 Kansanedustaja Jacob Söderman
Hyvät kuulijat,
Metsähallituksen erinomaisesta selvityksestä, joka täällä on myös ansiokkaasti esitelty, tulee varmasti keskeinen osa Sipoonkorven kansallispuistohankkeesta käytävää keskustelua. Ehdotus perustaa laaja-alainen kansallispuisto siten, että puisto ulottuisi myös Porvoonväylän eteläpuolen merellisille alueille, on kokonaisuudessaan erittäin kannatettava. Tällaisella ratkaisulla turvataan parhaiten Sipoonkorven kansallispuiston alueen monimuotoisuus.
Metsähallituksen selvityksen hankkeelle aikaansaama tuki on nyt hyödynnettävä ryhtymällä konkreettisiin toimiin kansallispuiston perustamiseksi. Useiden keskeisien osapuolien kannat eivät vielä ole selvillä. Ympäristöministeriön käynnistämän lausuntokierroksen jälkeen tiedämme toivottavasti enemmän. Toivottavasti kaikki osapuolet – alueen kunnat, Uudenmaan liitto, valtio ja asiasta kiinnostuneet järjestöt ymmärtävät Sipoonkorven ainutlaatuiset luontoarvot ja niiden suojelemisen merkityksen.
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen
Friday, 19 February 2010
KIRJALLINEN KYSYMYS
Eduskunnan puhemiehelle
Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi maaliskuussa 2009 lääninhallituksilta selvitystä vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta. Tietoja pyydettiin liittyen muun muassa lääninhallitusten tarkastustoimintaan sekä havaintoihin hoitopaikkojen henkilöstömitoituksesta ja mahdollisista vanhusten hoitoon ja kohteluun liittyvistä epäkohdista. Alkusyksystä 2009 julkaistut selvitykset antoivat laitoshoidon tilasta paikoin huolestuttavan kuvan. Hoidon laadun havaittiin vaihtelevan huomattavasti paikkakunnittain. Ilmeni muun muassa, että hoitopaikoissa käytetään laajalti erilaisia vanhusten itsemääräämisoikeuteen puuttuvia pakotteita ja rajoitteita, kuten korotettuja sängynlaitoja, sitomista ja ulko-ovien lukitsemista. Tällä hetkellä ei ole perustuslain edellyttämää lainsäädäntöä, joka oikeuttaisi vanhuksen itsemääräämisoikeuteen puuttumisen tällä tavoin. Käytännön tilanteissa henkilökunta kuitenkin joutuu turvautumaan toimenpiteisiin, joihin sillä ei ole lainsäädännön antamaa valtuutusta.
18.2.2010 julkaisemassaan kannanotossa Paunio esittää johtopäätöksensä lääninhallitusten selvityksistä. Paunio katsoo, että vanhuksen hoidon ja hänen turvallisuutensa takaaminen voivat edellyttää itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Näin ollen Paunio korostaa, että sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä olevan itsemääräämisoikeuksien vahvistamista ja rajoittamista koskevan lainsäädännön valmistelu on tärkeää ja kiireellistä vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Nuuksion kansallispuiston luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Wednesday, 17 February 2010
KIRJALLINEN KYSYMYS
Eduskunnan puhemiehelle
Nuuksion järviylänkö on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Järviylängölle perustettiin vuonna 1994 Nuuksion kansallispuisto, jonka alueella on useita kymmeniä uhanalaisia eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Kansallispuistossa vierailee vuosittain lähes 200 000 kävijää.
Valtioneuvosto teki 1.6.1989 periaatepäätöksen Nuuksion järviylängön kehittämisestä ulkoilun ja luonnonsuojelun tarpeisiin. Sen mukaan alueen maankäytön suunnittelun lähtökohtina tulee olla alueen luonnon tarjoamat edellytykset sekä seudun asukkaiden virkistyskäytön tarpeet. Alueelle ei tule sijoittaa virkistyskäyttöä, luontoa tai maisemaa haittaavia toimintoja. Arvokkaat maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet tulee säilyttää.
Ympäristöministeriö vahvisti 5.9.2006 Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ensisijaisena tavoitteena on luonnonarvojen säilymisen turvaaminen, luonnontilaisuus ja monimuotoisuuden lisääminen.
Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin uhattuna. Espoon kaupunki suunnittelee Nuuksion järviylängön ja kansallispuiston läheisyyteen sijoittuvan asuinalueen rakentamista. Vuonna 2009 annettiin Hista-Siikajärvi-Nupuri-osayleiskaavaehdotus, jonka mukaan alueelle rakennetaan 19 000 asukkaan lähiö. Alueen liikenneyhteydet on suunniteltu nk. Länsiradan varaan, vaikka kyseisestä ratayhteydestä ei ole tehty päätöstä.
Pertti Salolainen, Jacob Söderman, Erkki Pulliainen ja 10 muuta kansanedustajaa ovat 11.2.2010 jättäneet allaolevan kirjallisen kysymyksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta:
Eduskunnan puhemiehelle
Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on edennyt takkuisesti. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö esittivät Sipoonkorven suojelemista kansallispuistona vuonna 2006. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on tarkoituksenmukaista alueen luonto- ja virkistysarvojen suojelemiseksi. Sipoonkorven metsäalue on valtakunnallisesti arvokas. Alueella on vanhoja metsiä, lehtoja ja arvokkaita perinnebiotooppeja. Kansallispuiston perustamista puoltaa myös se, että Sipoonkorvessa on tavattu ainakin 94 valtakunnallisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Sipoonkorpea voidaan kutsua pääkaupunkiseudun itäiseksi Nuuksioksi, sillä se on Nuuksion jälkeen pääkaupunkiseudun tärkein laaja, metsäinen luonto- ja viheralue. Sipoonkorven metsät ovat Nuuksioon nähden rehevämpiä, ja niissä on enemmän haapaa ja pähkinäpensaita.
Sipoonkorpeen kuuluu jo nyt kansallispuistoon vaadittavat yli tuhat hehtaaria valtion maita. Lisäksi sen alueella on noin 1 300 hehtaaria Helsingin ja Vantaan kaupunkien omistamia metsiä, joista luonnonsuojelun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaat alueet voitaisiin liittää kansallispuistoon joko hankkimalla ne valtiolle tai liittämällä ne vapaaehtoisesti kansallispuistoon.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2008 on sikäli taas valiokunnalle myönteinen, että kanslerinvirasto on ottanut huomioon ne pienet huomautukset, mitä valiokunnalla on ollut, ja se on tyydytyksellä todettava. Niitä asioita, joista tässä nyt olisi syytä meidän valiokunnan mietinnön pohjalta puhua, on ensin se, että oikeuskansleri on useasti kiinnittänyt huomiota asioiden viipymiseen, joka on valitettava ongelma meidän hallinnossa. Erityisen myönteisenä on pidetty tässä meidän mietinnössä sitä, että apulaisoikeuskansleri on omana aloitteena ottanut tutkittavaksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintakyvyn ja tehnyt siitä kannanoton, joka sittemmin johti aika laajoihin uudistuksiin. Siihenhän on tässä salissa monesti kiinnitetty huomiota, ja me pidämme sitä tietysti erittäin hyvänä.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Minä olisin todella täydentänyt muutamalla sanalla puheenjohtajan esittelyä, joka ilahdutti minua suuresti.
Ensimmäinen asia perustuslakivaliokunnan mietinnössä, joka on olennainen, ja josta puheenjohtaja Sasi jo hiukan mainitsi, on kysymys siitä, että oikeusasiamies Paunio puhuu ongelmista, joihin esimerkiksi oikeusasiamiehet ovat kiinnittäneet huomiota kerta toisensa jälkeen kertomuksissaan ja ratkaisuissaan ja jotka eivät näytä korjaantuvan. Eli hän katsoo, että oikeusasiamies paljastaa ongelmia, joihin ei puututa. Valiokunta todella esittää oikeusasiamiehen harkittavaksi, että kertomukseen - vaikka myös kanslerin kertomukseen - tulisi vuosittain valiokunnan näkemyksen mukaan ottaa erityinen listaus niistä valvonnassa ilmenneistä toistuvista ongelmista, joihin ei ole hallinnossa kiinnitetty riittävää huomiota.
Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) tuli voimaan 1.1.2010. Lain 8 §:n mukaan valtion tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta maksaa vähintään 33 % hankkeen kustannuksista. Kunnan maksuosuus on kuitenkin 8 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi "kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakennuskustannus huomioon ottaen".
Näiden kriteerien laskentaperusteista ja painokertoimista, joiden perusteella kuntakohtainen maksuosuus määräytyy, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Nyt lausuntokierroksella olevasta alustavasta asetusehdotuksesta ilmenee, että useimmat saaristokunnat on sijoitettu 33 %:n maksuosuuden ryhmään. Ainoastaan yksi saaristokunta on saanut 8 %:n maksuosuuden.
On jo pitkään ollut tiedossa, että merimiesten sosiaaliturvassa on aukkoja. Toisen EU-maan lipun alla työskentelevien merimiesten sosiaaliturvaan liittyvistä ongelmista on käyty keskustelua aikaisemminkin, esimerkiksi vuonna 2005 (ks. KK 204/2005 vp), jolloin todettiin asian selvittämisen olevan vielä kesken.
Merimiehiin sovelletaan niin sanottua lippusääntöä eli he kuuluvat pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvan piiriin, jonka lipun alle työskentelyalus on rekisteröity. Sääntö koskee pääasiassa EU- ja ETA-maihin rekisteröityjä aluksia. Työvoiman liikkuessa EU:ssa vapaasti monet Suomessa vakinaisesti asuvat suomalaiset merimiehet kuuluvat siis jonkin toisen jäsenmaan sosiaaliturvan piiriin.
