Jacob Söderman jatkaa Suomen Wanhojen Toverien puheenjohtajana
2010-08-23
Suomen Wanhojen Toverien edustajien kokous pidettiin Kankaanpäässä 19. elokuuta.
Kokoukseen osallistui noin 80 henkilöä 32 kerhosta. Käsiteltävinä asioina olivat toimintakertomukset vuosilta 2008 ja 2009, toiminnan tavoitteet 2011 – 2012, valittiin puheenjohtaja, asiamies ja 8-jäseninen toimikunta. Puheenjohtajaksi valittiin Jacob Söderman ja asiamieheksi Pekka Lahtinen. Toimikunnan jäseniksi valittiin Erkki Koskelin Janakkalasta, Soili Häkkinen Kotkasta, Jussi-Pekka Alanen Helsingistä, Ossi Lapisto Hämeenlinnasta, Reino Lemmetyinen Turusta, Seppo Salminen Tampereelta, Veikko Tallgrén Järvenpäästä ja Maila Viro Vantaalta.
Wanhat Toverit korostavat kokouksen julkilausumassa, että hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen suunnittelemat energiaverotusten korotukset johtavat käytännössä asuntojen ja erityisesti omakotitalojen lämmityskustannusten merkittävään nousuun. Tulonjako tulee näin edelleen vääristymään pienituloisten lapsiperheiden, eläkeläisten ja työttömien kohdalla. Wanhat Toverit tukevat puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vaatimusta, että hallituksen aiheuttamien asuntomenojen korotusvaikutus pienituloisten kansalaisten kohdalla korvataan asianmukaisella tavalla.
Helsingin Sanomissa 6.8.2010 entinen Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala nostaa esiin useita ajankohtaisia epäkohtia Suomen oikeuslaitoksessa. Epäkohdat ovat viime vuosina ilmenneet suurena määränä langettavia tuomioita oikeudenkäyttövirheistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Suuri osa näistä tuomioista johtuu oikeudenkäyntien viivästymisestä. Perustuslakivaliokunta kiinnitti mietinnössään hallituksen vuoden 2008 toimenpidekertomuksesta (PeVM 1/2010 vp) huomiota samaan vakavaan ongelmaan.
Olen aikaisemmin nostanut esiin syyttäjälaitoksen riittämättömät resurssit kaikkein tärkeimpänä syynä tähän, muun muassa kirjallisella kysymyksellä (KK 916/2009 vp). Lisäksi olen lakialoitteella (LA 63/2009 vp) ehdottanut videotallenteiden käyttöönottamista hovioikeusprosessien nopeuttamiseksi.
On syytä kiinnittää huomiota myös Rintalan näkemyksiin Suomen oikeuslaitoksen ongelmista. Hän toteaa, että useita Suomen EU- ja EN-jäsenyyksien tarpeellisiksi tekemiä muutoksia oikeudenkäyttöjärjestelmään on jäänyt tekemättä.
Lehtomäki: Hallituksella ei vielä riittäviä edellytyksiä päättää Sipoonkorven kansallispuistosta
2010-08-02
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 550/2010 vp:
Aikooko hallitus antaa esityksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta kuluvan vaalikauden aikana?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus on sitoutunut selvittämään mahdollisuudet perustaa Sipoonkorven kansallispuisto. Tämän mukaisesti ympäristöministeriö on pyytänyt Metsähallitukselta kansallispuiston perustamisedellytyksiä koskevan selvityksen, joka luovutettiin ympäristöministeriölle 18.2.2010. Ympäristöministeriö pohtii nyt, millä tavalla Sipoonkorven luontoarvojen suojelussa on tarkoituksenmukaisinta edetä.
Perinteinen Sipoonkorven metsäalue ei tälläkään hetkellä ole pelkästään "korpea" sanan varsinaisessa merkityksessä. Se on metsien ja asutun - osin vielä viljelykäytössä olevan - kulttuurimaiseman mosaiikkia. Valtio omistus perinteisessä Sipoonkorvessa on noin 1 700 hehtaaria, mikä sinänsä täyttää luonnonsuojelulaissa kansallispuiston perustamiselle asetetun vähimmäisvaatimuksen. Valtion omistus on kuitenkin kansallispuiston suojelutavoitteiden saavuttamisen ja kansallispuistotoimintojen järjestämisen kannalta hajanainen ja edellyttää täydennyshankintoja.
Hallituksen esitys Belgian, Saksan, Irlannin, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen, Kreikan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä
Jacob Söderman /sd: Herr talman, arvoisa puhemies! Minun tarkoitukseni on käyttää nyt tilaisuutta hyväkseni, kun käsittelemme tätä Euroopan rahoitusvakausvälineen sopimusta, ja käsitellä sitä, millä tavalla koko EU:n luonne on tämän asian johdosta muuttunut. Minä en epäile hetkeäkään, etteivät ministeri Katainen tai puheenjohtaja Manninen ole vahvasti siinä uskossa, että tekevät hyvän ratkaisun isänmaan kannalta. Minä toivon todella, että on näin, mutta minusta on kuitenkin tärkeää nyt pohtia vähän Euroopan unionia ja sitä, mihin unioniin me liityimme ja missä me nyt olemme.
Minulla oli tilaisuus olla tarkkailijana konventissa, joka teki tätä perustuslakisopimusta suurella innostuksella, ja siinähän edettiin hirveän paljon integraatiossa. Mutta sittenhän jäsenmaat eivät sitä sopimusta hyväksyneet ja jouduttiin tähän riisuttuun malliin eli Lissabonin sopimukseen, jossa kuitenkin ydin oli se, että EU on itsenäisten jäsenmaiden yhteisö, jossa maat hyvin itsenäisesti päättävät omasta talouspolitiikastaan. Sellainen järjestely, joka nyt on esillä, ei olisi mennyt konventissa missään tapauksessa läpi.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Uuden hallituksen ohjelmasta puuttuvat täysin toimenpiteet ikäihmisten aseman kohentamiseksi. Peruspalveluministeri Risikko on äskettäin todennut, ettei hän ole aikeissakaan tuoda vanhustenhuoltolakia eduskuntaan tämän vaalikauden aikana. Syyksi hän ilmoitti, ettei laista ole mainintaa hallitusohjelmassa.
Hallitusohjelman on käsittääkseni tarkoitus olla suuntaa antava, mutta hallituksen on silti voitava puuttua kiireellisiin ajankohtaisiin ongelmiin tarvittavin toimenpitein. Vanhustenhuoltolaki on juuri tällainen asia. Edellinen eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio julkaisi 18. helmikuuta 2010 kannanoton vanhustenhuollon tilasta maassamme. Kannanotto perustuu lääninhallitusten tekemiin kattaviin selvityksiin. Hoidon laadun havaittiin vaihtelevan huomattavasti paikkakunnittain. Selvitysten mukaan hoitopaikoissa käytetään laajalti vanhusten itsemääräämisoikeuteen puuttuvia pakotteita ja rajoitteita kuten korotettuja sänkynlaitoja, sitomista, lääkitystä ja ulko-ovien lukitsemista.
Myös valtakunnansyyttäjänvirastolle edustaja tuomareiden nimittämisneuvottelukuntaan
2010-06-22
Hallituksen esitys laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta Lakialoite laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely 21.6.2010
Jacob Söderman /sd: Herr talman! Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan tuomareiden nimittämisestä annettua lakia muutettavaksi siten, että lakiin lisätään säännökset Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeämistä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin. Tämä itse esitys on hyvin aiheellinen ja pääosin erittäin myönteinen. Näitä tuomioistuimiahan, jonne Suomi voi nimetä jäseniä, on hyvinkin merkittäviä: Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansainvälinen merioikeustuomioistuin ja lukuisia kansainvälisiä rikostuomioistuimia ja välitystuomioistuimia, joissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Tällä hetkellä nimittäminen näihin tehtäviin on ollut välillä melko salamyhkäistä ja säätelemätöntä; pääosin tosin on saatu nimitettyä hyviä edustajia näihin tehtäviin.
Tässä laissa nyt oikeastaan tulee kolme vaihetta. Yksi on se, että avoimiin tehtäviin voidaan ilmoittautua, mikä on tietysti olennaista, niin että nämä ehdokkaat punnitaan erillisessä asiantuntijaneuvottelukunnassa, ja sitten valtioneuvoston yleisistunto on se elin, joka lopulta nimeää nämä ehdokkaat näihin tärkeisiin virkoihin.
Päätös Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta
2010-06-21
Jacob Söderman, Pertti Salolainen, Timo Juurikkala, Christina Gestrin, Kari Uotila, Leena Harkimo ja useat muut kansanedustajat ovat 21.6.2010 jättäneet allaolevan kirjallisen kysymyksen ympäristöministeri Lehtomäen vastattavaksi.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Eduskunnan puhemiehelle
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki totesi kyselytunnilla 3.6.2010, että ministeriöllä on hyvät edellytykset edetä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisessa. Hän on myös sanonut suhtautuvansa hankkeeseen "lähtökohtaisesti myönteisesti", ja että "huoli Sipoonkorven luonnonarvojen säilymisestä pääkaupunkiseudun kasvun puristuksessa tunnetaan ja tunnustetaan myös hallituksen piirissä".
Metsähallitus suosittelee selvityksessään (18.2.2010), että Sipoonkorpeen perustetaan laaja-alainen, mantereelta rannikolle ulottuva kansallispuisto, joka olisi lajissaan Suomen ainoa. Metsähallituksen selvitys lähetettiin lausuntokierrokselle, joka on nyt saatu päätökseen. Kuten olemme tiedotusvälineistä voineet lukea, lausunnoissa kannatetaan laajalti kansallispuiston perustamista Sipoonkorpeen. Suurin osa lausunnon antaneista tahoista on kansallispuiston perustamisen kannalla.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Esillä on eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2009, josta on paljon myönteistä sanottavaa. Myönteistä on se, että vaikka kantelujen määrä on noussut ennätyslukuihin, niin Oikeusasiamiehen kanslia on edelleen pystynyt ratkaisemaan enemmän kanteluja kuin niitä on saapunut eli tällä tavalla lyhentämään pitkäksi kasvanutta käsittelyaikaa.
Sekin on myönteistä, että oikeusasiamies on pystynyt lisäämään omien aloitteidensa määrää, ja erityisesti se, että vuoden 2009 lopulta vihdoin ei ole enää lainkaan yli kaksi vuotta vanhoja kanteluita ratkaisematta, mikä on pahasti rasittanut edellisten vuosien tulosta.
Senkin toteaisin kiitollisuudella, että oikeusasiamiehen kertomuksessa on hyvin yksityiskohtainen selvitys Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista kertomusvuonna, josta löytää eriteltynä ratkaisut perusteen mukaisesti ja kaikki siihen liittyvät yksityiskohdat.
Kielteistä on tietysti se, että EIT antoi kertomusvuonna 29 Suomea koskevaa tuomiota, mikä on merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna ja huomattavasti enemmän kuin muiden Pohjoismaiden kohdalla yhteensä.
Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laiksi rikoslain muuttamisesta (HE 79/2010 vp)
Jacob Söderman /sd: Herr talman, arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan vaatima hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta on vihdoin eduskunnassa. Tätä ovat edeltäneet neuvottelut eduskuntaryhmien välillä, koska nimenomaan kansanedustajan lahjusrikossäännöksistä on ollut epätietoisuutta. Näitä säännöksiä on yritetty tarkentaa.
Omasta puolestani katson, että hallituksen esittämät tarkennukset ovat paikallaan ja riittävät. Olen itse elänyt suurimman osan ajastani virkamiehenä, jolla on käytännössä tiukat lahjusrikossäännökset. Voin vakuuttaa, että jos elää suhteellisen normaalia elämää, ei näiden säännösten kanssa tule ongelmia. Epäily siitä, että poliitikot ilmiantaisivat toinen toisiaan ja aiheuttaisivat tällä tavalla toiselle viranomaiselle turhaa työtä, ei ole mielestäni uskottava. Sellaista on valtakunnallisella tasolla tapahtunut melko harvoin.
Sekin on myönteistä, että hallitus esittää niin sanotun kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen poistamista ja oikeushenkilön rangaistavuutta koskevia säännöksiä sekä tiukentaa määräyksiä lahjonnasta elinkeinotoiminnassa edellä mainitun sopimuksen vaatimalla tavalla.
Sen sijaan olen pettynyt siihen, että työryhmän esittämät säännökset vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen ja vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoimisesta ovat jääneet pois esityksestä. On totta, että näihin säännöksiin kohdistettiin kritiikkiä lausuntovaiheessa. En kuitenkaan näe mahdottomana, että olisi löydetty sellaiset kirjoitustavat, joilla kritiikki olisi pääosin hiljentynyt.
Jacob Söderman on 14.6.2010 jättänyt allaolevan lakialoitteen vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen ja vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoimiseksi.
Eduskunnalle
Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 79/2010 vp. Aloitteessa esitetään lisäyksenä hallituksen esitykseen, että rikoslakiin lisättäisiin säännökset vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemisen ja vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoimisesta.
Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen 12 artiklaa koskevan varauman mukaan Suomi ei ole säätänyt rangaistavaksi 12 artiklassa tarkoitettua toimintaa siltä osin kuin sitä ei voida pitää rangaistavana lahjusrikoksena tai rangaistavana lahjusrikoksena tai rangaistavana osallisuutena sellaiseen rikokseen tai muuna rikoksena.
Sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetussa vaikutusvallan väärinkäytössä lahjonnan kohteena tai sen vaatijana on henkilö, jolla ilmoituksensa mukaan on vaikutusvaltaa sopimuksessa tarkoitetun virkamiehen tai muun sopimuksessa tarkoitetun henkilön päätöksentekoon. Vaikutusvallan kauppaajaa lahjottaisiin tai hän vaatisi lahjaa siinä tarkoituksessa, että hän vaikuttaisi päätöksentekijään epäasiallisesti. Osa artiklassa tarkoitetuista teoista on jo nyt rikoslain mukaan rangaistavia, mutta osa 12 artiklassa tarkoitetuista tekomuodoista on edelleen kriminalisoimatta. Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO on suositellut Suomea harkitsemaan varaumiensa poistamista.
Viime vuosina Suomessa on paljastunut merkittäviä korruption tunnusmerkistön täyttäviä tapauksia, jotka omalta osaltaan ovat vahvistaneet kansainvälisen valvontaelimen huomiot oikeiksi kotimaisen sääntelyn aukollisuudesta. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevat rangaistussäännökset tulisi lisätä rikoslakiin.
