On jo pitkään ollut tiedossa, että merimiesten sosiaaliturvassa on aukkoja. Toisen EU-maan lipun alla työskentelevien merimiesten sosiaaliturvaan liittyvistä ongelmista on käyty keskustelua aikaisemminkin, esimerkiksi vuonna 2005 (ks. KK 204/2005 vp), jolloin todettiin asian selvittämisen olevan vielä kesken.
Merimiehiin sovelletaan niin sanottua lippusääntöä eli he kuuluvat pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvan piiriin, jonka lipun alle työskentelyalus on rekisteröity. Sääntö koskee pääasiassa EU- ja ETA-maihin rekisteröityjä aluksia. Työvoiman liikkuessa EU:ssa vapaasti monet Suomessa vakinaisesti asuvat suomalaiset merimiehet kuuluvat siis jonkin toisen jäsenmaan sosiaaliturvan piiriin.
Myös taksinkuljettajien yläikärajaa pohditaan ajokorttilainsäädännön kokonaisuudistuksessa
Thursday, 07 January 2010
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1033/2009 vp:
Miten hallitus perustelee sen, että taksinkuljettajat on asetettu epäedulliseen asemaan ajoluvan yläikärajan voimassaolon suhteen ja
aikooko hallitus arvioida tilanteen uudelleen edellä esitetyn huomioon ottaen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallituksen esitys (247/2009 vp), joka koski raskaan kaluston kuljettajien 70 vuoden yläikärajasta luopumista, oli vastikään eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunta asetti vastauksessaan (EV 242/2009 vp) luopumisen ehdoksi sen, että vain geriatriaan perehtyneen lääkärin puoltavalla lausunnolla saataisiin oikeus ilman rajoituksia kuljettaa kuorma-autovetoista ajoneuvoyhdistelmää tai linja-autoa. Muulla ajokykyisyyttä puoltavalla lääkärinlausunnolla saataisiin ainoastaan oikeus ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen ilman kuormaa tai linja-auton kuljettamiseen ilman matkustajia.
Vihreät ja RKP eivät tukeneet määrärahan myöntämistä Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen
Monday, 21 December 2009
Talousarvioaloite määrärahan myöntämisestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen hylättiin talousarvioäänestyksessä 18.12.2009 äänin 110-58 (poissa: 31). Ainoa 1 000 000 euron määrärahan puolesta äänestänyt hallitusryhmän edustaja oli Timo Juurikkala (vihr). Alla Jacob Södermanin keskustelussa pitämä puhe.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Aivan Helsingin itäisellä portilla sijaitsee Sipoonkorven metsäalue. Kysymyksessä on Pääkaupunkiseudun suurin yhtenäinen metsäalue Nuuksion kansallispuiston jälkeen. Luonnoltaan ja lajirikkaudeltaan Sipoonkorpi on jopa Nuuksiota monipuolisempi. Sipoonkorpi on maisemaltaan jyrkkää ja pienipiirteistä kallioiden, lehto- ja kangasmetsien sekä soiden ja purolaaksojen mosaiikkia. Alueelta löytyy myös hakamaita, metsälaitumia sekä hienoja kulttuurimaisemia. Pääosin on kyse Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevasta alueesta, mutta laajasti katsottuna samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös merenrannalla sijaitsevat Östersundomin lintuvedet, jotka ovat osa Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoa. Tätä tärkeätä luontokokonaisuutta on suojeltava.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! Perustuslaissa (18 §) sanotaan myös, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ja julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Kuitenkin valtio vähentää työpaikkoja tällä tuottavuusohjelmalla, joka tuli hyvän taloustilanteen aikana organisaatiomuutoksilla eikä valtio estä työpaikkojen menetyksiä, silloin kun se pystyisi siihen valtionyhtiöissä, valtion organisaatioissa. Nyt, ministeri Sinnemäki, te olette vastuussa siitä, että tämä perusoikeus toteutuisi Suomessa silloin, kun valtiovalta voi siitä päättää. Te edustatte uutta puoluetta, jonka pitäisi uskoa perustuslakiin. Nämä vanhemmat ovat liian kyynisiä siihen. Nyt toivoisin ja kysyisin:
Ettekö voisi toimia nyt sen hyväksi, että tämän laman aikana valtiovalta yrittäisi pitää ne työpaikat voimassa, jotka ovat sen omassa päätösvallassa?
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010 Ainoa käsittely
Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala, 16.12.2009
Jacob Söderman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olisin yhtynyt ed. Nylanderin arvioon saaristoliikenteestä ja ehkä ilolla todennut sen, että budjetissa on esitys kahden uuden maantielautan rakentamisesta, mutta sen sijaan yhteysaluksiin tulee vaan tämmöistä toimintarahaa ja näiden satamien kuntoon laittoa.
Aikoinaan TEM:n työllisyysryhmä, joka pohti, millä tavalla telakoiden työllisyystilannetta parannetaan, ehdotti sekä maantielauttoja että yhteysaluksia 4 kappaletta. Käytössä olevien yhteysalusten keski-ikä taitaa olla jo 35 vuotta, eli siellä on hyvin paljon vanhaa kalustoa, mikä aiheuttaa jo vaaratilanteita. Olisin toivonut, että ministerit voisivat muistaa, että nämä pienet hankinnat helpottavat pienten telakoiden työllisyystilannetta ja palvelevat hyvin saaristoa.
Elinvuosien säästäminen syynä yli 65-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden myöhäiseen rokottamiseen
Wednesday, 09 December 2009
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 931/2009 vp:
Aikooko hallitus reagoida siihen, että 65 vuotta täyttäneitä pitkäaikaissairaita on menehtynyt sikainfluenssatartunnan seurauksena, ja siihen, että päätös rokotusjärjestyksestä on nähtävästi tehty vailla asianmukaisia perusteita, ja jos aikoo,
mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallituksen on tarkoitus ryhtyä asiassa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitus ryhtyi toimiin varautuakseen A(H1N1)v- influenssapandemiaan jo ennen kuin ensimmäinenkään viruksen aiheuttama tartunta ilmeni Euroopassa. Suomessa toimitaan sosiaali-ja terveysministeriön johdolla yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa valmistellun kansallisen pandemiavarautumissuunnitelman mukaisesti, joka valmistui vuonna 2006. Suunnitelmassa linjataan toiminnan tavoitteet sekä pandemian edeltäviä, Maailman terveysjärjestön WHO:n määrittelemiä uhkavaiheita että itse pandemiaa varten. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollisen pandemian väestön terveydelle aiheuttavien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden mahdollisimman hyvä turvaaminen. Varautumissuunnitelman tarkoitus on ohjata varautumista influenssapandemiaan terveydenhuollon hallinnon kaikilla tasoilla sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla.
Jacob Söderman /sd: Arvoisa puhemies! 17. marraskuuta talousarvioesityksen täydentämisestä käydyssä lähetekeskustelussa kiinnitin huomiota nyt käsiteltävään lakiesitykseen yliopiston verotuksen poistamisesta. Siinä tuntuu olevan kolme ongelmaa. Ensimmäinen oli se, mitä käytännössä tarkoitetaan yliopiston elinkeinotulon verotuksella. Toinen oli se, että hallitus vastoin yliopistolain 75 §:ää poistaisi pääosan Helsingin yliopiston niin sanotuista erioikeuksista, muun muassa apteekistaan saadun elinkeinoveroa vastaavan tulon. Kolmas oli se, että hallitus tosin ilmoitti tarkoituksena olevan tämän menetyksen korvaaminen Helsingin yliopistolle ensi vuonna, mutta jättää kertomatta, miten on tarkoitus jatkaa sitä vuositasolla.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossa huomiota siihen, että elinkeinotulotoiminnan määrittely jää yliopistojen kohdalla ehdotuksessa perustuslain 81 §:n 1 momentin kannalta arvioituna epätäsmälliseksi. Säännöksen epätäsmälliset ja jopa ristiriitaiset perustelut tekevät säännöksestä erittäin epäselvän tulkita, ja verovelvollisuutta on siten monissa tapauksissa vaikea määritellä.
Jacob Söderman: Sdp:n tulisi vetäytyä vuoden 2000 perustuslain tarkistamishankkeesta
Sunday, 06 December 2009
Helsingin Työväenyhdistyksen Talo, Paasitorni Itsenäisyyspäivän aaton tanssiaiset 5.12.2009 klo 18
Puhe, kansanedustaja Jacob Söderman
Sdp:n tulisi vetäytyä vuoden 2000 perustuslain tarkistamishankkeesta nyt, kun Matti Vanhasen hallitus on yksipuolisesti ratkaissut kysymyksen Suomen edustuksesta EU:n kokouksissa pääministeri Vanhasen hyväksi.
Pidän sitä virheenä, että hallitus pyrkii sulkemaan ulos kansan valitseman presidentin kaikista EU:n kokouksista. On kuitenkin muistettava, että kansa on antanut hänelle luottamuksensa johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa kahdessa vaalissa.
EU:ssa ulko- ja turvallisuuspolitiikka on edelleen itsenäisten jäsenmaiden välistä politiikkaa, jossa EU:n mahdollisuus toimia perustuu siihen, että jäsenmaat luovuttavat valtaa EU:lle. Suuret jäsenmaat eivät ole osoittaneet innostusta siihen suuntaan. Se nähtiin mm. heidän valitessaan EU:n ns. korkeaksi edustajaksi ihmisen, joka ei ole ollut päivääkään ulkoministerinä.
Tasavallan presidentin osallistuminen Eurooppa-neuvoston kokouksiin
Friday, 04 December 2009
Eduskunnan suullinen kyselytunti 3.12.2009
Jacob Söderman/sd: Arvoisa puhemies! Se on totta, että perustuslakivaliokunta on todennut, että kun Eurooppa-neuvosto muuttuu muodollisesti päätöksiä tekeväksi elimeksi, se on omiaan entisestään vahvistamaan eduskunnalle vastuunalaisen pääministerin asemaa Suomen Eurooppa-politiikan johdossa Suomen edustajana. Valiokunta ei sen sijaan ole päättänyt, että tasavallan presidentti ei voisi hänen rinnallaan osallistua kokoukseen silloin, kun niin sovitaan pääministerin kanssa. Suomen kansa valitsee tasavallan presidentin kuudeksi vuodeksi johtamaan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Eikö, herra pääministeri, olisi Suomen kansan arvostamista ja Suomen edun mukaista, että tasavallan presidentti olisi rinnallanne siellä kokouksessa silloin, kun käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Tuskin siitä mitään sekaannusta syntyy.
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 916/2009 vp:
Onko hallitus tietoinen siitä, että syyttäjälaitoksen voimavarat ovat pahasti alimitoitetut ja että se haittaa oikeudenkäyntien joutuisaa etenemistä ja jos on,
mihin toimenpiteisiin hallituksen on tarkoitus ryhtyä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Syyttäjälaitoksen resurssitarvetta on selvitetty kahdessa oikeusministeriön asettamassa työryhmässä vuosina 2005 ja 2008 (OM, Lausunnot ja selvitykset 2005:12 ja 2008:20). Jälkimmäinen työryhmä on arvioinut, että paikallissyyttäjien laskennallinen tarve on vuoden 2007 lukemin 338,2 henkilötyövuotta. Kuluvana vuonna henkilötyövuosimäärä tulee olemaan arvioilta 325. Vuoden 2010 talousarviossa luku on 312.
